Eurooppalaisia varoja suomalaisista paperitehtaista irtisanotuille

Suomi haki rahoitusta Euroopan globalisaatiotukirahastosta (EGF) 19. toukokuuta 2026. Euroopan komissio arvioi hakemuksen, jonka viitenumero on EGF/2026/004 FI, 8. syyskuuta 2026. Hakemus koskee 351:tä irtisanottua työntekijää Suomen paperiteollisuudessa neljästä yrityksestä. Komission ehdotuksen mukaan eniten irtisanottuja oli UPM Communication Papers Oy:ssa (166). Seuraavina ovat SAPPI Finland Operations Oy:n Kirkniemen tehdas Lohjalla (93), Metsä Group Oyj (57) ja Stora Enso Oyj (30). Kyseessä ovat Etelä-Suomi ja Helsinki-Uusimaa. Päätöslauselmassa mainitaan erikseen Etelä-Karjala sekä Lohja–Karkkila-alue.

Rahastosta myönnetään 1 102 560 euroa, eli 60 % kokonaiskustannuksista, jotka ovat 1 837 600 euroa. Irtisanotuille räätälöityihin palveluihin osoitetaan 1 769 600 euroa. Valmisteluun, hallinnointiin, tiedottamiseen ja valvontaan osoitetaan 68 000 euroa. Loput 40 % (735 040 euroa) rahoittavat Etelä-Karjalan ja Lohja–Karkkilan alueen työvoimatoimistot yhdessä valtion osarahoituksen kanssa. Varat on tarkoitettu työnhakuneuvontaan ja -koulutukseen, uudelleenkoulutukseen, yrittäjyyden aloittamiseen tarkoitettuun tukeen, palkkatukiin sekä liikkuvuustukeen. Osana ohjelmaa on myös pilottihanke, jonka tarkoituksena on selvittää tekoälyn avulla, millaista työvoimaa työnantajat tarvitsevat.

Komission tietojen mukaan irtisanottujen joukossa on 303 miestä ja 48 naista, joista 166 on yli 54-vuotiaita. Komissio viittaa Tilastokeskuksen tietoihin ja toteaa, että Etelä-Karjalan työttömyysaste oli vuonna 2025 14,4 %, kun koko maan keskiarvo oli 12,6 %. Imatralla työttömyysaste nousi tammikuussa 2026 16,7 %:iin.

Komission ehdotukseen perustuva päätöslauselma yhdistää irtisanomiset paperitehtaiden kasvaviin toimintakustannuksiin. Ensimmäinen syy on venäläisen puutavaran tuonnin loppuminen Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistaman aggression vuoksi asetettujen pakotteiden seurauksena, mikä on vaikuttanut erityisesti Etelä-Karjalaan. Muita syitä ovat korkeat energian hinnat ja digitalisaation aiheuttama kysynnän lasku. Komissio mainitsee ehdotuksessaan lisätekijänä Yhdysvaltojen vuonna 2025 käyttöön ottamat tuontitullit.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 609 puolesta, 51 vastaan ja 14 pidättyi äänestämästä. Kaikki neljä eurooppamyönteisen enemmistön ryhmää äänestivät puolesta. Greens/EFA-ryhmä äänesti yksimielisesti (47 puolesta). EPP tuki päätöslauselmaa ylivoimaisella enemmistöllä (169 puolesta, 2 vastaan), samoin kuin S&D (130 puolesta, 1 vastaan). Renew antoi 67 ääntä puolesta ja 7 vastaan. Myös äärivasemmistolainen The Left äänesti puolesta (44 puolesta). Myös ECR (65 puolesta, 8 vastaan, 3 pidättyi äänestämästä) ja PfE (65 puolesta, 12 vastaan, 4 pidättyi äänestämästä) äänestivät enimmäkseen puolesta. Suurin osa ESN-ryhmästä äänesti vastaan: 19 jäsentä vastaan, 2 puolesta ja 3 pidättyi äänestämästä.

Esityksen esittelijänä toimi suomalainen kansanedustaja Aura Salla (EPP, Kansallinen Kokoomus). Kaikki äänestäneet suomalaiset parlamentin jäsenet kannattivat päätöslauselmaa:

- Kokoomuksen (EPP) puolesta Aura Salla, Mika Aaltola, Pekka Toveri ja Sirpa Pietikäinen,

- Svenska folkpartietin (Renew) puolesta Anna-Maja Henriksson,

- Suomen Keskustan (Renew) puolesta Elsi Katainen ja Katri Kulmuni,

- SDP:n (S&D) puolesta Eero Heinäluoma,

- Vihreän liiton (Greens/EFA) puolesta Maria Ohisalo ja Ville Niinistö,

- Vasemmistoliiton (The Left) puolesta Jussi Saramo, Li Andersson ja Merja Kyllönen,

- Perussuomalaiset (ECR) puolesta Sebastian Tynkkynen.

Yksikään suomalaisista parlamentin jäsenistä ei äänestänyt vastaan eikä pidättäytynyt äänestämästä.