Perusoikeuksien tilanne EU:ssa vuosina 2024 ja 2025

Päätöslauselma Euroopan unionin perusoikeuksien tilannetta vuosina 2024 ja 2025 koskevasta vuosikertomuksesta hyväksyttiin äänin 328 puolesta, 199 vastaan ja 98 pidättyi äänestämästä. Raportin laati esittelijä Anna Strolenberg (Greens/EFA) kansalaisvapauksien, oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE). Päätöslauselman kokonaisuudessaan koskevaa äänestystä edelsi 107 nimenomaista äänestystä yksittäisistä kappaleista, perustelukohdista ja tarkistusehdotuksista.

Päätöslauselmassa kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan järjestelmällisesti lainsäädäntöehdotusten vaikutuksia perusoikeuksiin. Siinä ilmaistaan vakava huoli siitä, että Unkari rikkoo edelleen EU:n perussopimuksen 2 artiklassa mainittuja arvoja. Siinä todetaan, että vuodesta 2018 lähtien käynnissä ollut 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely ei ole tuottanut konkreettista edistystä, ja siksi siinä kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan 7 artiklan 2 kohdan mukainen menettely. Pegasus-, Predator- ja Graphite-vakoiluohjelmien osalta se viittaa PEGA-tutkintavaliokunnan ja Venetsian komission suosituksiin ja vaatii tehokasta oikeudellista valvontaa seurannalle.

Päätöslauselmassa toistetaan kehotus sisällyttää oikeus turvalliseen ja lailliseen aborttiin EU:n perusoikeuskirjaan. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden hoidon epääminen määritellään sukupuoleen perustuvan väkivallan muodoksi. Se kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan naismurhan erilliseksi rikokseksi ja neuvostoa purkamaan umpikujan horisontaalista syrjinnän vastaista direktiiviä koskevissa neuvotteluissa. Maahanmuuton osalta se muistuttaa oikeudesta hakea kansainvälistä suojelua ja palauttamiskiellon (non-refoulement) periaatteesta. Perusteluissa mainitaan ilmoitetut tapaukset, joissa ihmisiä on ajettu takaisin rajojen yli (pushbackit).

S&D (118 puolesta), Renew (64 puolesta) ja Greens/EFA (45 puolesta) äänestivät yksimielisesti. Kukaan heistä ei äänestänyt vastaan eikä pidättäytynyt äänestämästä. Esittelijä Strolenberg sanoi keskustelun aluksi 28. huhtikuuta 2026: ”Istummeko täällä neuvottelemassa ihmisten oikeuksista – kuka saa niitä enemmän ja kuka ansaitsee vähemmän? Vai pystymmekö olemaan parhaita versioita itsestämme ja sanomaan: ’näistä perusoikeuksista ei neuvotella’?” Keskustelun päätteeksi hän myönsi kritiikin, jonka mukaan lopputulos ei sisällä suojelua Gazan asukkaita tukeville mielenosoittajille: ”Ymmärrän tämän, ja olisin itsekin toivonut, että se olisi ollut osa neuvottelutulosta.” Alice Kuhnke (Greens/EFA) sanoi: ”Oikeus päättää omasta ruumiistaan on kyseenalaistettu, ja kansalaisyhteiskunta on paineen alla.” Varjoesittelijä Marco Tarquinio (S&D) totesi: ”…siksi hylkäämme tarkistukset, jotka kohdistuvat olennaiseen: lasten, naisten, LGBTQ-henkilöiden ja yleisesti haavoittuvien ryhmien oikeuksiin, erityisesti maahanmuuttajien osalta…” Vararaportööri Lucia Yar (Renew) sanoi: ”Perusoikeuksien kaventaminen ei ole sattumaa: se tapahtuu, kun hallitukset […] rajoittavat vapauksia vahvistaakseen valtaansa. […] Aivan kuten Orbánin tapauksessa, Euroopan unioni ei voi vaieta eikä se aio vaieta, kun perusoikeudet heikkenevät.” Lainaukset on käännetty englannista, Kuhnken osalta ruotsista ja Tarquiniolta italiasta.

EPP-ryhmä äänesti jakautuneesti: 86 jäsentä puolesta, 12 vastaan ja 55 pidättyi äänestämästä. Äänestämästä pidättyivät kokonaan Espanjan kansanpuolueen (PP, 18 jäsentä) ja Kreikan Uuden demokratian (ND, 6 jäsentä) valtuuskunnat. Myös 15 äänestäneistä 21 puolalaisesta EPP-jäsenestä pidättyi äänestämästä, pääasiassa Kansalaiskoalitiosta (KO). Nämä kolme valtuuskuntaa muodostivat yhteensä 39 äänestämättä jättäneistä 55:stä. Äänestämättä jättäminen keskittyi loppuäänestykseen. Missään 107 osääänestyksestä EPP-ryhmän jäsenistä ei pidättäytynyt äänestämästä yhtä paljon; eniten pidättäytyjiä oli 43. Vararaportööri Lukas Mandl (EPP) totesi keskustelussa: ”Kiitän vielä kerran tästä tärkeästä mietinnöstä; on hyvä, että eurooppalaisilla on perusoikeudet” (käännetty englannista). Hänen puheenvuoronsa loppuosa koski pääasiassa antisemitismiä. Keskustelusta ei käy ilmi, miksi niin monet EPP-ryhmän jäsenet pidättyivät äänestämästä. Meillä ei ole ryhmän eikä asianomaisten kansallisten puolueiden lausuntoja tästä äänestyksestä.

The Left, eli äärivasemmisto, antoi 12 ääntä puolesta, 1 vastaan ja 30 pidättyi äänestämästä. Myös sen osalta pidättäytymiset keskittyivät lopulliseen äänestykseen; osääänestyksissä enintään 8 sen edustajaa pidättyi äänestämästä. Emme ole saaneet selville syytä myöskään tämän ryhmän osalta.

ECR, PfE ja ESN, eli äärioikeisto, äänestivät vastaan. ECR:llä oli 70 ääntä vastaan, 1 puolesta ja 6 pidättyi äänestämästä, PfE:llä 73 ääntä vastaan ja ESN:llä 27 ääntä vastaan.