Komission vuoden 2025 oikeusvaltiota koskeva kertomus

Komissio julkaisee vuosittain kertomuksen siitä, miten jäsenvaltiot noudattavat oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n perussopimuksen 2 artiklassa mainittuja arvoja, kuten demokratiaa, vapautta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Se hyväksyi kertomuksen kuudennen painoksen 8. heinäkuuta 2025. Parlamentti reagoi siihen kansalaisvapauksien valiokunnan (LIBE) omasta aloitteesta laatimalla päätöslauselmalla, jonka valiokunta hyväksyi 14. huhtikuuta 2026 äänin 50 : 17 : 2. Esittelijänä toimi Konstantinos Arvanitis The Left -ryhmästä. Täysistunnossa päätöslauselma hyväksyttiin äänin 387 puolesta, 191 vastaan ja 46 pidättyi äänestämästä.

Päätöslauselmassa vaaditaan tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuutta sekä asioiden satunnaista jakamista. Korruption torjumiseksi siinä vaaditaan EU:n täysjäsenyyttä GRECOssa sekä Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) asetuksen nopeampaa tarkistamista. Siinä käsitellään toimittajien suojelua, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta sekä Pegasus-, Predator- ja Paragon Graphite -tyyppisten vakoiluohjelmien väärinkäyttöä. Myös kansalaisyhteiskunnalle on varattu oma luku. Vaatimuksiin kuuluu myös sitova direktiivi LGBTIQ+-ihmisiin kohdistuvia muuntamiskäytäntöjä vastaan sekä Istanbulin yleissopimuksen ratifiointi kaikissa jäsenvaltioissa.

Talousarviota koskevassa päätöslauselmassa suhtaudutaan myönteisesti komission ehdotukseen, jonka mukaan lähes puolet vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä sidottaisiin oikeusvaltion periaatteiden ja perusoikeuskirjan noudattamiseen. Maat, jotka rikkovat 2 artiklaa, eivät saisi takaisin jo jäädytettyjä varoja. Päätöslauselmassa pidetään myönteisenä sitä, että komissio arvioi myös Albaniaa, Montenegroa, Pohjois-Makedoniaa ja Serbiaa, ja siinä toivotaan arvioinnin laajentamista koskemaan kaikkia ehdokasmaita ja potentiaalisia ehdokasmaita.

Päätöslauselmassa kritisoidaan toistuvasti ja nimeltä mainiten Unkaria. Siinä moititaan toimeenpanovallan keskittymistä syyttäjiin nähden, nopeutettujen lainsäädäntömenettelyjen liiallista käyttöä sekä komission kuuden suosituksen noudattamatta jättämistä vuodesta 2022 lähtien. Päätöslauselmassa muistutetaan käynnissä olevasta EU:n perussopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesta menettelystä, jota neuvosto päätöslauselman mukaan ei kykene viemään eteenpäin.

Kaikki neljä eurooppamyönteisen enemmistön ryhmää äänestivät päätöslauselman puolesta. Renew-ryhmä äänesti yksimielisesti (63 puolesta), Greens/EFA-ryhmällä oli 41 puoltavaa ääntä ja 3 pidättyi äänestämästä. S&D-ryhmällä oli 107 puoltavaa ääntä ja 13 pidättyi äänestämästä, joista 12 oli Espanjan valtuuskunnasta. EPP:ssä 132 jäsentä äänesti puolesta, 11 vastaan ja 12 pidättyi äänestämästä. Myös The Left äänesti puolesta (39 puolesta, 1 pidättyi äänestämästä). ECR (67 vastaan, 10 pidättyi äänestämästä), PfE (73 vastaan, 1 pidättyi äänestämästä) ja ESN (26 vastaan) äänestivät vastaan. Äärioikeistosta kukaan ei siis äänestänyt päätöslauselman puolesta.

Eurooppamyönteisen enemmistön vararaportöörit puolustivat tekstiä 28. huhtikuuta 2026 pidetyssä keskustelussa. Fredis Beleris (EPP) piti sitä tasapainoisena ja totesi, että oikeusvaltio on ”pilari, jolle kansalaisten luottamus instituutioihin perustuu”. Juan Fernando López Aguilar (S&D) totesi, että ”oikeusvaltiossa kaksinaismoraalia ei voida sallia”. Sophie Wilmès (Renew) totesi, että oikeusvaltion vuosikierron käyttöönotto on ”tämän parlamentin demokraattien keskuudessa laajasti hyväksytty asia”. Diana Riba i Giner (Greens/EFA) varoitti: ”Olemme todistamassa demokratian rappeutumista.” Esittelijä Konstantinos Arvanitis (The Left) totesi: ”Olemme laatineet mietinnön, joka mielestäni edustaa laajempaa yksimielisyyttä.” Lainaukset on käännetty kreikasta, espanjasta ja ranskasta.