Euron aseman vahvistaminen maailmantaloudessa

Euroopan parlamentti hyväksyi Strasbourgissa lopullisessa äänestyksessään mietinnön euron kansainvälisen roolin vahvistamisesta äänin 405 puolesta, 146 vastaan ja 60 tyhjää. Kyseessä oli ECON-valiokunnan oma-aloitteinen mietintö (paino A10-0214/2026), jonka esittelijänä toimi Rasmus Andresen (Greens/EFA). Kolme neljästä demokraattisesta ryhmästä – EPP, S&D ja Renew – nimitti aiheeseen vararaportoijia (Greens/EFA ei nimittänyt omaa vararaportoijaa, koska raportin esittelijä kuuluu itse kyseiseen ryhmään) – ja heidän rinnallaan myös ECR, PfE ja The Left, joten mietinnön neuvottelut kattoivat laajan poliittisen kirjon.

Neljä demokraattista ryhmää äänesti yhtenäisesti mietinnön puolesta: EPP tuki sitä ylivoimaisella enemmistöllä, S&D ja Greens/EFA yksimielisesti, ja myös Renew selvästi puolesta. Sen sijaan ECR, PfE ja ESN äänestivät vastaan yhtenäisenä, koordinoituna ryhmänä – PfE ja ESN täysin yksimielisesti, ECR ylivoimaisella äänienemmistöllä. Kyseessä ei ollut yksittäisen valtuuskunnan erillinen vastalause, vaan koko äärioikeiston yhteensovitettu toiminta. Äänestystulos oli siten selkeä: demokraattisen keskustan yksimielisyys äärioikeistoryhmien yhtenäistä vastustusta vastaan.

Mietintö liittyy pitkäaikaiseen keskusteluun siitä, miten euron asemaa maailmantaloudessa suhteessa dollariin ja muihin valuuttoihin voitaisiin vahvistaa. Tähän keskusteluun säännöllisesti nousevia aiheita ovat digitaalisen euron käyttöönotto, pääomamarkkinoiden unionin loppuun saattaminen sekä ajatus yhteisestä eurooppalaisesta turvallisesta omaisuuserästä – jäsenvaltioiden rajat ylittävällä vakuudella varustetusta joukkovelkakirjalainasta, joka voisi toimia turvallisena sijoituskohteena, verrattavissa Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjoihin.

Euroopan keskuspankin kesäkuussa 2026 julkaiseman vuosikertomuksen mukaan euron kansainvälisestä roolista euron kansainvälisen käytön yhdistetty indeksi nousi vuonna 2025 0,2 prosenttiyksikköä; eurollä on edelleen noin viidesosa osuus eri valuuttojen kansainvälisen käytön indikaattoreissa, ja se on edelleen maailman valuuttajärjestelmän toiseksi merkittävin valuutta dollarin jälkeen. Euromääräisten kansainvälisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku saavutti vuonna 2025 ennätykselliset yli 1,1 biljoonaa dollaria, ja eurosta tuli ensimmäistä kertaa johtava valuutta vihreissä ja kestävissä joukkovelkakirjoissa, jolloin se ohitti dollarin tässä segmentissä. Sen sijaan euron osuus maailman valuuttakaupasta laski noin kahdella prosenttiyksiköllä 28,5 prosenttiin. EKP mainitsee kolme edellytystä euron roolin vahvistamiselle: taloudellisen kestävyyden (yhtenäismarkkinoiden loppuun saattaminen ja pääomamarkkinoiden syventäminen), oikeudellisen ja institutionaalisen eheyden sekä geopoliittisen luotettavuuden.

Äänestysaktiivisuus oli huomattavasti alhaisempi kuin saman tiistain istunnon muissa lopullisissa äänestyksissä: äänesti 611 edustajaa 717:stä, eli 85,2 %, kun taas muissa tiistain lopullisissa äänestyksissä osallistumisprosentti oli 92,9–94,3 %. Korkein osallistumisprosentti oli EPP:llä (89,1 %) ja matalin ESN:llä (77,8 %).