EU:n itäisten raja-alueiden koheesiopolitiikka

Päätöslauselma EU:n itäisillä raja-alueilla, eli Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan kanssa rajoittuvilla alueilla, harjoitettavasta koheesiopolitiikasta hyväksyttiin äänin 414 puolesta, 79 vastaan ja 90 pidättyi äänestämästä. Kyseessä on aluekehitysvaliokunnan (REGI) omasta aloitteesta laadittu mietintö, ei lainsäädäntöehdotus. Esittelijänä toimi puolalainen Jacek Protas (EPP).

Päätöslauselmaa kannattivat kaikki neljä ryhmää – EPP, S&D, Renew ja Greens/EFA – eli eurooppamyönteinen enemmistö. Renew (67 jäsentä) ja Greens/EFA (46) äänestivät yksimielisesti puolesta. EPP äänesti ylivoimaisella enemmistöllä puolesta (133/142, yhdeksän jäsentä pidättyi äänestämästä), samoin kuin S&D (105/112, seitsemän pidättyi äänestämästä). Kukaan näistä neljästä ryhmästä ei äänestänyt vastaan. Niiden 351 puoltavaa ääntä olisi riittänyt ehdotuksen hyväksymiseen ilman muiden ryhmien tukea.

ECR, PfE ja ESN, eli äärioikeisto, äänestivät kukin eri tavalla. ECR:n äänet jakautuivat, mutta enemmistö äänesti puolesta: 41 jäsentä puolesta, 5 vastaan ja 19 pidättyi äänestämästä. Myös PfE:n äänet jakautuivat. Suurin osa sen edustajista pidättyi äänestämästä (49/72), 15 äänesti vastaan ja 8 puolesta. Äänestämättä jättäminen ei kuitenkaan tarkoita vastustamista: äänestämättä jättävä edustaja ei tue päätöslauselmaa, mutta ei myöskään vastusta sitä. ESN:n enemmistö äänesti vastaan (18/21, 3 puolesta). Myös The Left (äärivasemmisto) oli pääosin vastaan: 32 sen 36 edustajasta, 3 äänesti puolesta ja 1 pidättyi äänestämästä.

Päätöslauselma liittyy komission 18. helmikuuta 2026 antamaan tiedonantoon itäisistä alueista. Siinä suhtaudutaan siihen myönteisesti, mutta korostetaan, että sen on tarkoitus olla lainsäädäntöprosessin alku, ei sen korvike. Tärkein vaatimus koskee tulevaa budjettikautta. Vuosien 2028–2034 koheesiopolitiikassa on tarkoitus luoda itärajalla sijaitseville alueille erityinen lisärahoitus, joka ylittää nykyiset määrärahat. Päätöslauselmassa vaaditaan lisäksi, että näille alueille osoitettaisiin jopa 10 % kyseisten EU:n rahoitusvälineiden budjeteista. Siinä tuetaan myös korkeampaa yhteisrahoitusastetta (jopa 95–100 %) ja suurempaa ennakkorahoitusta (30 %) näillä alueilla toteutettaville hankkeille.

Suuri osa tekstistä koskee turvallisuutta. Päätöslauselmassa mainitaan toistuvasti Venäjä ja Valko-Venäjä hybridihyökkäysten lähteinä, mukaan lukien disinformaatiokampanjat ja ”muuttoliikkeen tarkoituksellinen hyödyntäminen”. Siinä ilmaistaan myös huoli drone-tapauksista, kyberhyökkäyksistä ja GPS-häirinnästä. Kun rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa keskeytettiin, alueet menettivät noin 300 miljoonan euron tuen. Muihin rajat ylittävän yhteistyön ohjelmiin siirrettiin vain noin 150 miljoonaa, joten päätöslauselman mukaan 150 miljoonan euron nettotappiota ei ole toistaiseksi korvattu. Päätöslauselmassa vaaditaan siksi erityistä määrärahaa Interreg-ohjelmasta. Komission tulisi tunnustaa nämä alueet strategisiksi alueiksi, jotka ovat tärkeitä EU:n turvallisuuden, kilpailukyvyn ja strategisen itsenäisyyden kannalta. Koheesiorahaston varoja on tarkoitus ohjata myös kaksoiskäyttöön, eli sekä siviili- että sotilaskäyttöön, tarkoitettuun infrastruktuuriin, mukaan lukien dronejen torjuntajärjestelmät.

Päätöslauselmassa tunnustetaan myös Ukrainan sotapakolaisten vastaanottamisesta aiheutuvat kustannukset. Pelkästään Puolassa heitä oli rekisteröity vuoden 2026 alkuun mennessä yli 1,3 miljoonaa. Siinä vaaditaan, että muuttopaine otetaan pysyvästi huomioon arvioitaessa näiden alueiden rahoitustarpeita. Siinä ehdotetaan myös pysyvän itäisten alueiden eurooppalaisen foorumin perustamista sekä yhtenäistä määritelmää ”itärajalla sijaitseville alueille” rajan etäisyyden perusteella.