Mediataito ja digitaalinen oppiminen

Päätöslauselma ei ole oikeudellisesti sitova. Se on laadittu Euroopan parlamentin omasta aloitteesta (menettely 2025/2181(INI)) kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön pohjalta, jonka on laatinut esittelijä Marcos Ros Sempere (S&D). Siinä esitetään, mitä Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja verkkopalvelujen tulisi tehdä.

Teksti perustuu siihen, että 97 % EU:n nuorista käyttää internetiä päivittäin ja että 15–24-vuotiaille sosiaaliset verkostot ovat tulossa tärkeimmäksi tiedonlähteeksi. Mediataitojen opetus vaihtelee kuitenkin huomattavasti jäsenvaltioiden välillä sekä opetussuunnitelmien että rahoituksen osalta. Päätöslauselmassa se liitetään kykyyn vastustaa disinformaatiota ja ulkomaista tiedon manipulointia, erityisesti vaalien yhteydessä.

Päätöslauselmassa kehotetaan komissiota arvioimaan ja tarvittaessa ehdottamaan yhtenäistä unionin lähestymistapaa ikään sopivaan verkkopalvelujen, erityisesti sosiaalisten verkostojen, käyttöön perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen. Sen on myös ehdotettava muutoksia audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin, joilla laajennettaisiin mediasisältöä koskevia sääntöjä vaikuttajiin ja sisällöntuottajiin sekä varmistettaisiin tekoälyn luoman tai muokkaaman sisällön sekä kaupallisesti sponsoroidun sisällön tehokas merkitseminen. Lisäksi sen on arvioitava digitaalisten laitteiden ja tekoälytyökalujen vaikutuksia kouluissa ja tarvittaessa ehdotettava toimenpiteitä, joihin voi kuulua kohdennettuja rajoituksia tai kieltoja, erityisesti esikoulussa. Mediataitoon on osoitettava vakaa EU-rahoitus, muun muassa valmisteltavasta AgoraEU-ohjelmasta.

Jäsenvaltioita kehotetaan sisällyttämään medialukutaito eri ikäryhmille suunnattuihin opetussuunnitelmiin ja valvomaan tehokkaasti, että videonjakoalustat täyttävät velvollisuutensa tällä alalla; jäsenvaltioita kannustetaan myös opettajien ja kirjastonhoitajien jatkuvaan koulutukseen. Tekstin mukaan medialukutaitoa koskevien politiikkojen on kunnioitettava täysin sananvapautta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta.

Päätöslauselmassa kiinnitetään erityistä huomiota erittäin suuriin verkkopalveluihin. Siinä kehotetaan niitä kiireellisesti ottamaan käyttöön järkeviä, kohtuullisia ja tehokkaita lieventäviä toimenpiteitä, joilla torjutaan järjestelmäriskejä, jotka johtuvat käyttäjien, erityisesti alaikäisten, heikosta medialukutaidosta, kuten digitaalipalveluasetuksessa (DSA) vaaditaan. Siinä vaaditaan, että alustat suorittavat vaikutustenarviointeja ja selvittävät, miten niiden palvelujen rakenne vaikuttaa käyttäjien kykyyn käsitellä sisältöä; näiden arviointien on oltava riippumattomia ja julkisesti saatavilla. Tekstissä ei mainita mitään tiettyä alustaa eikä valtiota.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 447 puolesta, 128 vastaan ja 78 tyhjää. EPP (169 puolesta, 4 pidättyi äänestämästä), S&D (127 puolesta), Renew (71 puolesta, 3 pidättyi äänestämästä) ja Greens/EFA (48 puolesta, 1 pidättyi äänestämästä) äänestivät puolesta, joten päätöslauselman takana oli koko pro-eurooppalainen enemmistö. Kohdasta ei käyty erillistä keskustelua täysistunnossa.

Myös The Left (29 puolesta, 2 pidättyi äänestämästä), eli äärivasemmisto, äänesti puolesta. ESN äänesti yksimielisesti vastaan (25 ääntä), PfE pääosin vastaan (58 vastaan, 17 pidättyi äänestämästä) ja ECR pääosin pidättyi äänestämästä (41 pidättyi, 29 vastaan). Äärioikeisto ei siis toiminut yhtenäisesti. EPP ei äänestänyt sen kanssa tässä äänestyksessä.