Euroopan parlamentti hyväksyi köyhyyden torjumista koskevan päätöslauselman (385:141): tavoitteena köyhyyden poistaminen vuoteen 2035 mennessä, 20 miljardia euroa lapsille, äärioikeisto vastusti

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina 12. helmikuuta 2026 päätöslauselman EU:n uudesta köyhyyden torjuntastrategiasta (A10-0260/2025) äänin 385 : 141, 53 jäsentä pidättyi äänestämästä. Kyseessä on parlamentin omasta aloitteesta annettu ei-sitova päätöslauselma, jossa annetaan Euroopan komissiolle suosituksia sen valmistelemasta köyhyyden torjuntastrategiasta.

Päätöslauselma perustuu vuoden 2024 tietoihin: köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen uhka koski unionissa 93,3 miljoonaa ihmistä, joista 20 miljoonaa oli lapsia – eli noin joka neljäs lapsi EU:ssa. Akuutista aineellisesta ja sosiaalisesta puutteesta kärsi 27 miljoonaa ihmistä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa EU on sitoutunut vähentämään köyhyysriskissä olevien määrää vuoteen 2030 mennessä vähintään 15 miljoonalla, joista vähintään 5 miljoonaa on lapsia.

Tekstissä vaaditaan köyhyyden poistamista EU:sta vuoteen 2035 mennessä, köyhyyden tunnustamista ihmisarvon loukkaukseksi sekä niin sanottua elinkaariajattelua, jossa yhdistyvät yleiset ja kohdennetut toimenpiteet lapsuudesta vanhuuteen. Keskeinen kohta on vaatimus varata vuosien 2028–2034 monivuotisessa talousarviossa vähintään 20 miljardia euroa Euroopan lasten takuuseen (Child Guarantee), jota rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston Plus -ohjelmasta. Päätöslauselmassa vaaditaan lisäksi ”Housing First” -tyyppisiä ohjelmia kodittomuuden torjumiseksi sekä kohtuuhintaisempaa asumista, ruokaa, vettä, energiaa ja liikennettä sekä periaatetta, jonka mukaan samasta työstä maksetaan sama palkka.

Kaikki neljä suurta demokraattista ryhmää äänestivät päätöslauselman puolesta lähes yksimielisesti. S&D (109 ääntä puolesta, ei yhtään vastaan) ja Greens/EFA (43 puolesta, ei yhtään vastaan) äänestivät yksimielisesti puolesta; EPP kannatti päätöslauselmaa äänin 129–10, 6 pidättyi äänestämästä, ja Renew äänin 48–3, 12 pidättyi äänestämästä – mikä oli neljästä ryhmästä suurin pidättyneiden osuus.

Kaikki kolme äärioikeistoryhmää äänestivät yksimielisesti vastaan: ECR (1 puolesta, 58 vastaan, 3 pidättyi äänestämästä), PfE (kukaan puolesta, 39 vastaan, 30 pidättyi äänestämästä) ja ESN (kukaan puolesta, 24 vastaan, 1 pidättyi äänestämästä).

Työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan (EMPL) päätöslauselman esittelijä on João Oliveira The Left -ryhmästä. Parlamentin äänestystä koskevassa lehdistötiedotteessa hän totesi: ”Köyhyyden torjuntastrategian on oltava kunnianhimoinen. Sen on puututtava köyhyyden rakenteellisiin syihin, edistettävä vaurauden oikeudenmukaisempaa jakautumista, parannettava työoloja, varmistettava vankat investoinnit julkisiin palveluihin ja taattava kaikille pääsy ihmisarvoiseen asumiseen.” (Köyhyyden torjuntastrategian on oltava kunnianhimoinen. Sen on puututtava köyhyyden rakenteellisiin syihin, edistettävä vaurauden oikeudenmukaisempaa jakautumista, parannettava työoloja, varmistettava merkittävät investoinnit julkisiin palveluihin ja taattava kaikille pääsy ihmisarvoiseen asumiseen.) S&D-ryhmän puolesta raportista neuvoteltiin EMPL-valiokunnassa vararaportöörinä toiminut Aodhán Ó Ríordáin, joka sanoi äänestyksen jälkeen: ”Tänään EU voi tehdä historiaa ottamalla köyhyyden vihdoin vakavasti. Köyhyys on yksi niistä sanoista, joiden pitäisi kummitella jokaisen EU:n poliitikon mielessä, sillä köyhyyden olemassaolo itsessään on väkivaltaa – ihmiskuntaa, demokratiaa ja poliittista uskottavuuttamme kohtaan.” (Tänään EU voi tehdä historiaa ottamalla köyhyyden vihdoin vakavasti. Köyhyys on yksi niistä sanoista, joiden pitäisi kummitella jokaisen EU:n poliitikon mielessä, sillä jo köyhyyden olemassaolo itsessään on väkivaltaa – ihmisyyttä, demokratiaa ja poliittista uskottavuuttamme kohtaan.) Naisten oikeuksien valiokunnan (FEMM) lausunnon esittelijänä toimi Lina Gálvez (S&D).