Sopimus EU:n ja Uzbekistanin välisen kumppanuuden vahvistamisesta

Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin välinen vahvistetun kumppanuuden ja yhteistyön sopimus (EPCA) allekirjoitettiin 24. lokakuuta 2025. Se laajentaa 1. heinäkuuta 1999 tehtyä nykyistä kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, eikä se voi tulla voimaan ilman Euroopan parlamentin hyväksyntää. Hyväksytty teksti sisältääkin ainoastaan itse hyväksynnän. Esittelijänä toimi Ilhan Kyuchyuk (Renew).

Sopimusta koskevan rinnakkaispäätöslauselman mukaan Uzbekistan on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Keski-Aasiassa; keskinäinen kauppa oli vuonna 2024 arvoltaan lähes 4,8 miljardia euroa.

Hyväksymisen puolesta äänesti 493 parlamentin jäsentä, vastaan 104 ja pidättyi äänestämästä 45. EPP (156 puolesta) ja Renew (71 puolesta) äänestivät yksimielisesti puolesta, S&D:llä oli 113 puoltavaa ääntä ja 5 pidättyi äänestämästä. Greens/EFA-ryhmä oli ainoa eurooppamyönteisen enemmistön ryhmä, joka äänesti vastaan: 45 vastaan, 4 pidättyi äänestämästä, kukaan puolesta. Ryhmän vararaportoijana toimi Ville Niinistö.

Samasta sopimuksesta tehdyssä rinnakkaisessa ei-lainsäädännöllisessä päätöslauselmassa, joka hyväksyttiin äänin 423:16:208, Greens/EFA-ryhmä äänesti yksimielisesti puolesta (47 puolesta, kukaan ei vastustanut eikä pidättäytynyt äänestämästä). He siis kannattivat tekstiä, jossa esitettiin varauksia Uzbekistanin suhteen, mutta eivät itse sopimusta.

EPP äänesti yhdessä ECR-ryhmän (65 puolesta, 8 vastaan, 2 pidättyi) ja PfE-ryhmän (68 puolesta, 7 vastaan, 3 pidättyi) enemmistön kanssa. ESN pidättyi suurelta osin äänestämästä (7 puolesta, 19 pidättyi). Äärioikeiston äänet eivät ratkaisseet tulosta: sopimusta kannattivat myös S&D ja Renew, ja ilman ECR:ää, PfE:tä ja ESN:ää se olisi hyväksytty äänin 353:89. The Left (äärivasemmisto) äänesti pääosin vastaan (1 puolesta, 37 vastaan, 5 pidättyi äänestämästä).

Esittelijä Ilhan Kyuchyuk (Renew) tiivisti keskustelun päätteeksi, että parlamentin jäsenten painopisteet eroavat toisistaan. Toiset painottavat geopolitiikkaa, toiset ihmisoikeuksia, demokraattisia uudistuksia ja kansalaisyhteiskuntaa. Hänen mukaansa vallitsee kuitenkin laaja yksimielisyys siitä, että suhteet Uzbekistaniin ovat EU:lle strategisesti, poliittisesti ja taloudellisesti tärkeitä.

Rinnakkaispäätöslauselmassa suhtaudutaan sopimukseen myönteisesti, mutta siinä esitetään myös useita varauksia Uzbekistanille. Siinä pidetään valitettavana, että ihmisoikeustilanne Uzbekistanissa on joillakin aloilla heikentynyt sopimuksen neuvottelujen alusta lähtien. Siinä kehotetaan Uzbekistania lopettamaan ihmisoikeuksien puolustajien, toimittajien ja aktivistien vainoaminen sekä vapauttamaan kaikki, jotka on vangittu rauhanomaisen oikeuksiensa käyttämisen vuoksi. Siinä ilmaistaan jälleen huoli aktivisti ja asianajaja Dauletmurat Tazimuratovin kidutusta koskevista syytöksistä ja yhtyy YK:n työryhmän kehotukseen hänen välittömästä vapauttamisestaan. Se on huolissaan myös siitä, että todisteita siitä, että Uzbekistan väärinkäyttää kansainvälisen oikeudellisen yhteistyön välineitä aktivistien ja toimittajien kansainväliseen sortamiseen, on yhä enemmän. Se pahoittelee, ettei Uzbekistan ole tuominnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ja kehottaa Uzbekistanin viranomaisia estämään Venäjään kohdistettujen pakotteiden kiertämisen.

Päätöslauselmassa vaaditaan lisäksi, että molemmat osapuolet arvioivat kolmen vuoden kuluessa sopimuksen keskeisten osien täyttymistä selkeiden ihmisoikeusperusteiden mukaisesti. Siinä toistetaan myös, että konkreettinen edistyminen demokratian ja ihmisoikeuksien alalla on edellytys sille, että Uzbekistan voi jatkossakin hyötyä EU:n GSP+-järjestelmän mukaisista kauppaetuuksista.