EU:n lähestymistapa yritysten verotukseen muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä

2026-10-06

Päätöslauselma siitä, miten EU:n tulisi suhtautua yritysten verotukseen, hyväksyttiin äänin 364–69, 162 pidättyi äänestämästä. EPP-, S&D-, Renew- ja Greens/EFA-ryhmät kannattivat päätöslauselmaa yksimielisesti; lähes koko ESN-ryhmä äänesti sitä vastaan, kun taas ECR- ja PfE-ryhmät pidättyivät pääosin äänestämästä. Äänestämättä jättäneet olivat pääasiassa ECR- ja PfE-ryhmistä: 105 äänestäjää 162:sta. Parlamentti pyytää päätöslauselmassa muun muassa komissiota arvioimaan ”Side-by-Side”-sopimuksen vaikutuksia, sillä päätöslauselman mukaan sopimus suosii yhdysvaltalaisia monikansallisia yrityksiä eurooppalaisten kustannuksella. Esittelijänä toimi Kinga Kollár (EPP).

Infographic

Euroopan parlamentti hyväksyi Strasbourgissa päätöslauselman EU:n lähestymistavasta yritysten verotukseen muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä. Kyseessä on talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) laatima oma-aloitteinen mietintö (INI). Esityspuheenjohtajana toimi Kinga Kollár Euroopan kansanpuolueesta (EPP).

Suuri osa päätöslauselmasta koskee globaalia vähimmäisveroa, niin sanottua pilaria II. Parlamentti pahoittelee, että suuret taloudet, kuten Kiina ja Intia, eivät ole vielä ottaneet sitä käyttöön, ja haluaa, että EU tukee sen laajempaa käyttöönottoa maailmassa (kohta 4). Se on huolissaan tammikuussa 2026 tehdystä ”Side-by-Side”-sopimuksesta, jonka komissio vahvisti 12. tammikuuta 2026 antamassaan tiedonannossa. Päätöslauselman mukaan sopimus vapauttaa käytännössä yhdysvaltalaiset monikansalliset yritykset suurimmasta osasta toisen pilarin velvoitteita, kun taas EU:ssa sijaitsevat yritykset ovat niiden alaisia täysimääräisesti, mikä asettaa ne epäedulliseen kilpailuasemaan. Komission on arvioitava kiireellisesti sopimuksen vaikutukset, mukaan lukien jäsenvaltioiden mahdolliset tulonmenetykset, ja ehdotettava ratkaisuja (kohdat 5–7). Komission on hyödynnettävä täysimääräisesti valtiontukisääntöjä ja tukien torjuntavälineitä eurooppalaisille yrityksille haittaa aiheuttavia veroetuja vastaan (kohta 8).

Päätöslauselmassa vaaditaan lisäksi, että komissio vertailee vuosittain EU:n yritysten ja yhtenäismarkkinoilla toimivien EU:n ulkopuolisten yritysten efektiivisiä verokantoja ja ehdottaa tarvittaessa korjaustoimenpiteitä (kohta 11). EU:n verosääntöjä on tarkoitus yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa niissä kohdissa, joissa ne ovat päällekkäisiä. Jäsenvaltioiden on yksinkertaistettava raportointia heikentämättä kuitenkaan verotuksen läpinäkyvyyttä ja veronkierron vastaisia sääntöjä (kohdat 15–16). Komission on tarkoitus laatia BEFIT-ehdotus, eli ehdotus yhtenäisestä yhteisöveropohjasta, uudelleen ja sovittaa se yhteen II pilarin kanssa. Jos neuvoston neuvottelut eivät etene, komission on tarkoitus esittää suppeampi ehdotus, jota viedään eteenpäin askel askeleelta (kohta 17). Päätöslauselmassa kehotetaan neuvostoa aloittamaan uudelleen neuvottelut unionin veroparatiisiluettelon ja käytännesääntöjen uudistamisesta. Komission ja jäsenvaltioiden on parannettava todellisten omistajien läpinäkyvyyttä ja rangaistava yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita ankarammin (kohdat 23–24). Jäsenvaltioiden on toimittava yhtenäisesti OECD:ssä ja YK:ssa (kohta 30).

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 364 puolesta ja 69 vastaan, 162 parlamentin jäsentä pidättyi äänestämästä. Äänestäneistä 595:stä siis yli neljännes ei ollut sen enempää puolesta kuin vastaan.

Eurooppamyönteinen enemmistö äänesti yhtenäisesti puolesta: EPP 147 ääntä, S&D 106, Renew 63 ja Greens/EFA 46. Kukaan näistä ryhmistä ei äänestänyt vastaan. Äänestämättä jäi viisi EPP:n, kuusi Renew’n ja kolme S&D:n edustajaa. Yksikään neljästä ryhmästä ei ottanut erikseen kantaa äänestykseen, joten niiden kanta on se, miten ne äänestivät. Tässä äänestyksessä EPP ei äänestänyt yhdessä äärioikeiston kanssa.

Äärioikeisto ei ollut yksimielisesti vastaan. Ainoastaan Suvereenien Kansakuntien Eurooppa (ESN) vastusti selvästi: sen 21 äänestäneestä 20 äänesti vastaan, yksi pidättyi äänestämästä. Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) sekä Patriotit Euroopalle (PfE) pidättyivät äänestämästä enemmistönä. ECR:n 71 äänestäneestä 61 pidättyi äänestämästä ja 10 äänesti vastaan, PfE:n 62 äänestäneestä 44 pidättyi äänestämästä ja 18 äänesti vastaan. Kumpikaan ryhmä ei äänestänyt ehdotuksen puolesta, ja yhteensä ne muodostivat 105 pidättäytymistä 162:sta.

Vasemmisto pidättyi pääosin äänestämästä (27 jäsentä), 14 äänesti vastaan ja yksi puolesta.

Eurooppamyönteinen enemmistö jakautui tarkistusehdotuksen suhteen, joka oli tarkoitus lisätä kohdan 30 jälkeen. Sitä ei esittänyt mikään poliittinen ryhmä, vaan yksittäisten parlamentin jäsenten ryhmä. Sen puolesta äänestivät S&D (120), Greens/EFA (49) ja The Left (42). Vastaan äänesti suurin osa EPP:stä (141 vastaan, 11 puolesta), suurin osa Renew-ryhmästä (51 vastaan, 16 puolesta) sekä ECR, PfE ja ESN ilman yhtään puolesta-ääntä. Ehdotus hylättiin äänin 247–347, 38 pidättyi äänestämästä. EPP äänesti tässä asiassa yhdessä äärioikeiston kanssa, ja hylkäämisen ratkaisivat ECR:n, PfE:n ja ESN:n äänet, sillä ilman niitä ehdotus olisi saanut enemmistön. Emme vielä tiedä, mitä ehdotus sisälsi, sillä emme ole saaneet sen tekstiä käsiimme.

Keräämme ja esitämme visuaalisesti Euroopan parlamentin sivuilla julkisesti saatavilla olevia tietoja. Votemap.eu ei ole vastuussa mahdollisista tietojen epäjohdonmukaisuuksista tai muutoksista julkaisemisen jälkeen.

Kuvaukset on luotu DeepL-konekäännöksellä. Pyydämme anteeksi mahdollisia epätäydellisyyksiä tai haittoja.

cy