Matkustajatietojen luovuttaminen Norjalle ja Islannille

Euroopan parlamentti hyväksyi kaksi Euroopan unionin kansainvälistä sopimusta, yhden Norjan ja toisen Islannin kanssa. Molemmat sopimukset säätelevät, miten lentoliikenteen harjoittajat toimittavat matkustajien henkilötiedot (PNR) Norjan ja Islannin matkustajatietoyksiköille. Norjan kanssa tehtyä sopimusta kannatti 532 parlamentin jäsentä, 72 äänesti vastaan ja 26 pidättyi äänestämästä. Islannin kanssa tehdyn sopimuksen puolesta äänesti 532, vastaan 75 ja pidättyi äänestämästä 28. Kyseessä oli hyväksymismenettely: parlamentti ei muuttanut sopimusten tekstiä, vaan se voi vain hyväksyä tai hylätä ne. Niistä ei käyty erillistä keskustelua täysistunnossa.

Eurooppamyönteinen enemmistö jakautui molemmissa äänestyksissä samalla tavalla. EPP äänesti yhtenäisesti puolesta (161 ääntä Norjan sopimuksen osalta, 163 Islannin sopimuksen osalta), samoin kuin Renew (66 ääntä puolesta molemmissa). S&D äänesti lähes yksimielisesti puolesta, vain 2 ja 4 sen edustajaa pidättyi äänestämästä. Greens/EFA oli ainoa neljästä ryhmästä, joka äänesti vastaan: molemmissa sopimuksissa 34 ääntä vastaan, 3 puolesta ja 7 pidättyi äänestämästä. Mikään neljästä ryhmästä ei julkaissut näistä äänestyksistä omaa lausuntoa, jota olisi voitu löytää, joten kuvaamme niiden kantaa sen perusteella, miten ne äänestivät. Miksi Greens/EFA vastusti sopimuksia, ei käy ilmi saatavilla olevista asiakirjoista.

Ryhmät jakautuivat samalla tavalla jo LIBE-valiokunnassa, jossa äänestettiin 18. maaliskuuta 2026. Norjan osalta äänestyksessä annettiin 51 puoltavaa ääntä, 8 vastustavaa ääntä ja 3 pidättyi äänestämästä; Islannin osalta 49 puoltavaa ääntä, 8 vastustavaa ääntä ja 3 pidättyi äänestämästä. Vastustivat kaikki läsnä olleet Greens/EFA-ryhmän jäsenet sekä neljä The Left -ryhmän jäsentä.

Äärioikeistosta sekä ECR (80 ääntä Norjan osalta, 81 Islannin osalta) että PfE (75 ääntä molempien osalta) äänestivät yksimielisesti puolesta. EPP äänesti siis yhdessä ECR:n ja PfE:n kanssa, mutta niiden äänet eivät ratkaisseet lopputulosta, ja päätöslauselmat olisivat menneet läpi myös ilman niitä. ESN äänesti jakautuneesti: Norjan osalta 19 puolesta, 3 vastaan ja 5 pidättyi äänestämästä, Islannin osalta 18 puolesta, 3 vastaan ja 6 pidättyi äänestämästä. Äärivasemmisto, eli The Left, oli enemmistöltään vastaan: Norjan osalta 29 vastaan, 10 puolesta ja 3 pidättyi äänestämästä, Islannin osalta 32 vastaan, 9 puolesta ja 3 pidättyi äänestämästä.

Molempien mietintöjen esittelijänä LIBE-valiokunnassa toimi Jaroslav Bžoch PfE-ryhmästä.

Sopimusten mukaan PNR-tietoja saa käyttää ainoastaan terroririkosten ja vakavan rikollisuuden ehkäisemiseen, paljastamiseen, tutkimiseen ja syytteeseenpanoon. Tämä käyttötarkoitusten luettelo on suljettu. Tietojen luovuttaminen on rajoitettava välttämättömään minimiin, ja erityisluokkien tietojen, eli EU:n henkilötietosuojalainsäädännön mukaisien arkaluonteisten tietojen, käsittely on kielletty. Norjan ja Islannin viranomaisten on anonymisoitava tiedot viimeistään kuuden kuukauden kuluttua. Norjan ja Islannin on noudatettava tietojen käsittelyssä samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin direktiivissä (EU) 2016/680 säädetään, ja valvonnan on oltava riippumattoman viranomaisen suorittamaa. Tietovuodot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle, ja kaikesta käsittelystä on pidettävä kirjaa. Sopimuksissa säännellään myös tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden viranomaisten, Europolin ja Eurojustin kanssa sekä sääntöjä tietojen luovuttamisesta Norjan, Islannin ja EU:n ulkopuolelle.

Euroopan tietosuojavaltuutettu (EDPS) antoi sopimuksista 24. heinäkuuta 2025 kaksi lausuntoa, 16/2025 Norjasta ja 15/2025 Islannista. Niiden täydellistä tekstiä ei ole onnistuttu hankkimaan, joten emme esitä niiden johtopäätöksiä.

Parlamentin hyväksynnän jälkeen neuvosto teki molemmat sopimukset virallisesti 4. kesäkuuta 2026. Päätökset 2026/1916 (Norja) ja 2026/1918 (Islanti) julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 6. elokuuta 2026.