Tulevaisuus kotieläintuotannossa EU:ssa

Päätöslauselma perustuu maatalousvaliokunnan (AGRI) omasta aloitteesta laadittuun mietintöön. Mietinnön esittelijänä toimi Carlo Fidanza (ECR). Päätöslauselmaesityksestä äänestettiin kokonaisuudessaan: 426 jäsentä äänesti puolesta, 119 vastaan ja 40 pidättyi äänestämästä.

Tekstissä suhtaudutaan myönteisesti komission aikomukseen perustaa työryhmä kotieläintuotantoa varten ja vaaditaan, että sen jatkoksi perustetaan korkean tason ryhmä. Siinä ilmaistaan huoli aloitteista ja ehdotuksista, jotka vähentävät kiinnostusta kotieläintuotantoon. Siinä vaaditaan myös, ettei eläintuotantoon tulisi soveltaa samaa sääntelyjärjestelmää kuin raskaaseen teollisuuteen. Siinä varoitetaan yleispätevistä politiikoista, joiden tavoitteena on eläinkantojen laajamittainen vähentäminen. Se vaatii viljelijöille vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä, jossa sääntelytaakka on kevyempi, erityisesti pienille ja perheyrityksille.

Päätöslauselmassa suhtaudutaan myönteisesti komission ehdotukseen ottaa uudelleen esille lihanimitykset ja kieltää niiden käyttö muissa kuin eläinperäisissä tuotteissa. Tekstin mukaan tämän tulisi koskea myös soluviljelmistä valmistettuja tuotteita. Lisäksi siinä vaaditaan pakollista alkuperämerkintää kaikille tuotteille, jotka sisältävät lihaa. Siinä ilmaistaan myös syvä huoli niin sanottujen synteettisten elintarvikkeiden, kuten laboratoriossa tuotettujen proteiinien, edistämisestä ”ilman, että niiden turvallisuudesta olisi esitetty vakuuttavia tieteellisiä todisteita”.

Suden osalta tekstissä korostetaan, että luontotyyppidirektiivin kohdennettu muutos on tarkoitettu varmistamaan suurempi joustavuus susikantojen hallinnassa koko EU:ssa. Muutoksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa EU:n lainsäädäntö Bernin yleissopimuksen mukaisen, päivitettyyn tasoon saadun suden suojelun kanssa.

Erillisenä lukuna on kohta 10, joka koskee kansalaisjärjestöjä. Siinä vaaditaan julkista rekisteriä varoista, joita kansalaisjärjestöt saavat EU:lta. Siinä ilmaistaan huoli siitä, että muun muassa LIFE-ohjelmasta peräisin olevia varoja saavat järjestöt, jotka harjoittavat lobbausta EU:n elimissä. Lisäksi siinä kehotetaan komissiota lopettamaan sellaisten kansalaisjärjestöjen rahoittaminen, jotka ”harjoittavat kohdennettua lobbaamista ja luovat harhaanjohtavan, militantin ja ideologisen kuvan tuotantoeläinten kasvatuksesta Euroopassa”.

EPP äänesti ylivoimaisella enemmistöllä puolesta (134 puolesta, 1 vastaan, 4 pidättyi äänestämästä). Se äänesti yhdessä kaikkien kolmen äärioikeistolaisen ryhmän kanssa: ECR (66 puolesta, 5 pidättyi äänestämästä), PfE (71 puolesta) ja ESN (24 puolesta). Niiden äänet eivät kuitenkaan ratkaisseet lopputulosta; ilman niitä päätöslauselma olisi hyväksytty äänin 265–119. S&D (72 puolesta, 32 vastaan, 4 pidättyi äänestämästä) ja Renew (44 puolesta, 16 vastaan, 5 pidättyi äänestämästä) äänestivät jakautuneesti. Greens/EFA oli vastaan (44 vastaan, 1 pidättyi äänestämästä). The Left, eli äärivasemmisto, äänesti vastaan (23) tai pidättyi äänestämästä (12).

Eurooppamyönteinen enemmistö siis hajosi. Toisella puolella oli EPP, toisella Greens/EFA, ja S&D sekä Renew jakautuivat näiden välille. Vararaportööri David Cormand (Greens/EFA) sanoi keskustelussa (ranskaksi, käännös): ”Esittämällä valheita ja etsimällä syntipukkeja se säästää tämän kriisin todelliset aiheuttajat. […] Kieltäytyessään tekemästä päätöksiä tämä teksti on tekopyhä ja osasyyllinen eläintuotannon kriisiin ja maanviljelijöiden kärsimyksiin.” Vararaportööri Cristina Maestre (S&D) puolestaan vaati (espanjaksi, käännös): ”Siksi pyydän yksimielisyyttä ja sitä, että jätämme halpamaisen populismin sivuun.” Hänen ryhmänsä jakautui kuitenkin mielipiteissään. Myös vararaportööri Benoit Cassart (Renew) tuki tekstiä keskustelussa, mutta edes Renew-ryhmä ei äänestänyt yhtenäisesti.