Maanviljelijöille myönnettävä väliaikainen tuki lannoitteiden hintojen vuoksi

Lannoitteiden hinnat ovat nousseet jyrkästi. Hyväksytyn tekstin mukaan syynä tähän ovat Lähi-idän kriisi ja Hormuzin salmen tosiasiallinen sulkeminen, joiden seurauksena öljyn, kaasun ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet. Lannoitteet ovat yksi maanviljelijöiden suurimmista kustannuseristä. Kun niiden hinta nousee, maanviljelijät voivat alkaa säästää niitä tai pienentää viljelyalaa, minkä seurauksena sato pienenee. Komission ehdotus reagoi tähän kolmella muutoksella yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) sääntöihin.

Ensimmäinen muutos on uudenlainen tuki. Jäsenvaltiot voivat ottaa sen käyttöön, mutta eivät ole velvollisia siihen. Se on tarkoitettu aktiivisille viljelijöille, joihin lannoitteiden hinnannousu on vaikuttanut eniten. Se kattaa jopa 50 % lannoitteiden lisäkustannuksista, jotka ovat aiheutuneet hintojen noususta 1. maaliskuuta 2026 alkaen. Viljelijät, jotka ovat jo sitoutuneet käyttämään vähemmän lannoitteita, voivat saada jopa 80 %. Varat tulevat Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta (EAFRD), eli rahastosta, joka on jo olemassa YMP:n puitteissa. Rahasto kattaa jopa 65 % tukikelpoisista kustannuksista. Jäsenvaltiot voivat lisätä tähän omia varojaan enintään 200 prosenttia rahastosta myönnettävästä summasta. Tähän tukeen voidaan käyttää enintään 25 prosenttia kriisimaksujen kansallisesta enimmäismäärästä, ja se on maksettava 30. kesäkuuta 2027 mennessä. Jokaisen jäsenvaltion on asetettava enimmäismäärä joko tuensaajaa kohti tai hehtaarimäärän perusteella. Tekstin mukaan tuki ei saa johtaa Euroopan nitraattidirektiivissä vahvistettujen lannoitusrajojen ylittymiseen. Tuensaajille on lisäksi annettava tietoa siitä, miten lannoitteiden käyttöä voidaan vähentää.

Toinen muutos koskee suorien tukien ennakkomaksuja. Vuonna 2026 jäsenvaltiot voivat maksaa viljelijöille ennakkomaksuna jopa 75 % tuista nykyisen 70 %:n sijaan. Ennakkomaksut voidaan lisäksi maksaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen, eikä tarvitse odottaa 16. lokakuuta asti.

Kolmas muutos on kertaluonteinen. Jäsenvaltiot voivat 31. elokuuta 2026 mennessä korottaa tai alentaa vuodelle 2027 varattuja suorien tukien määrärahoja asetuksessa kullekin jäsenvaltiolle erikseen määriteltyjen enimmäismäärien puitteissa.

Ehdotus hyväksyttiin 576 puolesta-äänellä, 62 vastaan-äänellä ja 15 parlamentin jäsentä pidättyi äänestämästä. EPP äänesti ehdotuksen puolesta ylivoimaisella enemmistöllä (170 puolesta, 2 vastaan). S&D antoi ehdotukselle 124 ääntä, ja kolme sen parlamentin jäsentä pidättyi äänestämästä. Renew-ryhmä antoi 73 ääntä puolesta, ja yksi jäsen pidättyi äänestämästä. Greens/EFA-ryhmä äänesti enimmäkseen vastaan: 39 jäsentä vastaan, 4 puolesta ja 5 pidättyi äänestämästä. EPP-, S&D-, Renew- ja Greens/EFA-ryhmien välillä, eli eurooppamyönteisen enemmistön sisällä, on siis jakolinja kolmen ensimmäisen ryhmän ja Greens/EFA:n välillä.

EPP äänesti yhdessä ECR:n, PfE:n ja ESN:n eli äärioikeiston kanssa. Kaikki kolme ryhmää kannattivat ehdotusta yksimielisesti: ECR 74 ääntä, PfE 75 ja ESN 25. Tulosta ne eivät kuitenkaan ratkaisseet. EPP:llä, S&D:llä ja Renew’lla oli yhteensä 367 ääntä, eli yli puolet annetuista 653 äänestä. The Left, eli äärivasemmisto, äänesti jakautuneesti: 10 puolesta, 19 vastaan ja 2 pidättyi äänestämästä.

Ehdotusta käsiteltiin kiireellisessä menettelyssä. Se vietiin suoraan täysistuntoon ilman maatalousvaliokunnan mietintöä, ilman esittelijää ja ilman keskustelua. Äänestyksellä parlamentti hyväksyi kantansa ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on jo 17. kesäkuuta 2026 päivätyssä kirjeessä sitoutunut hyväksymään tämän kannan. Heti kun se on hyväksynyt sen, asetus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan julkaisupäivää seuraavana päivänä.