Addiktiivisen suunnittelun loppu: nuorten suojelu sosiaalisessa mediassa

Euroopan parlamentti hyväksyi Strasbourgissa ei-lainsäädännöllisen päätöslauselman sosiaalisten verkostojen ja verkkoympäristön vaikutuksista nuoriin. Kyseessä on kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan (CULT) omasta aloitteesta (INI) laadittu mietintö, jonka esittelijänä toimi Sandro Ruotolo (S&D). Täysistunto hyväksyi mietinnön äänin 395–136, 80 pidättyi äänestämästä – eli päätös ei sujunut lainkaan ilman vastustusta.

Päätöslauselmassa vaaditaan, että alustat sisällyttävät lasten yksityisyyden suojan ja turvallisuuden jo tuotteen suunnitteluvaiheeseen, ja siinä vaaditaan niin sanotun ”addiktiivisen suunnittelun” kieltämistä — loputonta vieritystä, videoiden automaattista toistoa ja pelien palkitsemismekanismeja, joiden tarkoituksena on pitää käyttäjät verkossa pidempään kuin he itse haluavat. Siinä ehdotetaan erityistä ”nuorten tilaa”, joka estäisi kohdennetun mainonnan ja rajoittaisi alaikäisten pakonomaisen käytön edistäviä toimintoja, eurooppalaista käytännesääntöä vaikuttajille sekä eettisiä standardeja ”AI-seuralainen”-tyyppisille sovelluksille, mukaan lukien kielto järjestelmille, jotka tuottavat lasten suostumattomia seksuaalisoituja sisältöjä. Mietinnön esittelijä Sandro Ruotolo (S&D) totesi asiaa käsiteltäessä valiokunnassa: ”Vastuu lasten ja nuorten turvallisuudesta on ensisijaisesti niillä, jotka suunnittelevat ja hallinnoivat digitaalisia alustoja.”

Kaikki neljä suurinta demokraattista ryhmää äänestivät päätöslauselman puolesta erittäin yksimielisesti. S&D äänesti täysin yksimielisesti, ilman yhtään vastustavaa ääntä tai pidättäytymistä – mikä on loogista, sillä esittelijä kuuluu ryhmään. Greens/EFA-ryhmä kannatti päätöslauselmaa ilman yhtään vastustavaa ääntä, vain muutaman pidättyneen äänen ohella. EPP-ryhmä tuki tekstiä ylivoimaisella enemmistöllä, vain yksittäisiä vastustavia tai pidättyviä ääniä; sen äänestysaktiivisuus (83,7 %) oli neljästä demokraattisesta ryhmästä alhaisin. Myös Renew-ryhmä tuki päätöslauselmaa, vaikkakin hieman vähemmällä sisäisellä yhtenäisyydellä kuin muut kolme ryhmää. Valiokunnassa mietintöä neuvottelivat varaselostajat Sunčana Glavak (EPP), Hristo Petrov (Renew) ja Diana Riba i Giner (Greens/EFA).

Sen sijaan äärioikeisto oli vastaan – ECR, PfE ja ESN äänestivät yksimielisesti, kukin erittäin yhtenäisesti. ECR ja ESN ilmaisivat vastustuksensa pääasiassa aktiivisella vastustavalla äänellä. PfE:n osalta on kuitenkin syytä olla tarkka: ryhmällä ei ollut yhtään puolesta-ääntä, mutta vastustamisen sijaan noin kaksi kolmasosaa sen annetuista äänistä pidättyi äänestämästä; vain pieni osa sen edustajista äänesti aktiivisesti vastaan. Kaikilla kolmella äärioikeistolaisella ryhmällä oli valiokunnassa omat varjoesittelijänsä, ja ne osallistuivat tekstin neuvotteluihin — mutta täysistunnossa ne kuitenkin lopulta hylkäsivät sen ylivoimaisesti.

Äänestykseen osallistui yhteensä 85,2 % (611/717 täytetystä paikasta). Korkein osallistumisprosentti oli ESN:llä (92,6 %), jota seurasi tiukasti Greens/EFA (92,5 %); alhaisin oli The Leftillä (81,8 %), lähellä PfE:tä (82,1 %).

Äänestystä ei pidä sekoittaa niin sanottuun EU Kids Act -lakiesitykseen – Euroopan komission erilliseen lainsäädäntöehdotukseen, joka esiteltiin samana päivänä. Kyseessä on toisen toimielimen erillinen säädös, joka on vasta lainsäädäntöprosessin alkuvaiheessa; parlamentin tämänpäiväinen päätöslauselma ei ole lainsäädännöllinen, vaan siinä vain suositellaan komissiolle suuntaa, johon sääntelyn tulisi edetä.