Eurooppalainen ohjausjakso: velat, alijäämät ja investoinnit
2026-03-11
Päätöslauselma vuoden 2026 eurooppalaisen puolivuotiskatsauksen talousosasta hyväksyttiin äänin 392 puolesta, 219 vastaan ja 18 parlamentin jäsentä pidättyi äänestämästä. EPP-, S&D-, Renew- ja Greens/EFA-ryhmät kannattivat päätöslauselmaa lähes yksimielisesti; esittelijänä toimi Kira Marie Peter-Hansen (Greens/EFA). ECR-, PfE- ja ESN-ryhmät eivät antaneet sille yhtään ääntä, ja myös The Left -ryhmä äänesti pääosin vastaan. Tekstissä kiinnitetään huomiota kasvavaan julkiseen velkaan, yli 3 prosenttia BKT:sta ylittäviin alijäämiin sekä investointivajeeseen, jonka Draghin raportti arvioi olevan 800 miljardia euroa vuodessa.
Eurooppalainen ohjausjakso on vuosittainen sykli, jonka aikana EU:n jäsenvaltiot koordinoivat talouspolitiikkaansa. Talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) laati talouspuolen osalta oma-aloitteisen vuosikertomuksen, johon talousarvion valiokunta (BUDG) antoi lausunnon. Esittelijänä toimi Kira Marie Peter-Hansen (Vihreät/EFA), ja BUDG-valiokunnan lausunnon laati Damian Boeselager (Vihreät/EFA).
Päätöslauselmassa esitetään ennuste, jonka mukaan EU:n talouden kasvuvauhti vuosina 2025–2027 on 1,4–1,5 %, kun taas sen potentiaalinen kasvu on väestörakenteen vuoksi hidastumassa. Tekstin mukaan julkinen velka nousee 82,8 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2025 84,5 prosenttiin vuonna 2027. Kaksitoista jäsenvaltiota on vuonna 2027 alijäämäisiä yli 3 %:n suhteessa BKT:hen, ja kymmenen on liiallisesta alijäämästä johtavassa menettelyssä.
Toinen suuri aihe on investoinnit. Päätöslauselmassa käsitellään investointivajetta, jonka Draghin raportti arvioi 800 miljardiksi euroksi vuodessa; tästä 450 miljardia kohdistuu energiamuutokseen. Tähän lisätään puolustusmenot ReArm Europe / Valmius 2030 -suunnitelman puitteissa, jonka kustannusarvio on jopa 800 miljardia euroa. Niiden vuoksi 16 jäsenvaltiota on ottanut käyttöön kansallisen poikkeuslausekkeen.
Päätöslauselmassa esitetään myös kritiikkiä. Siinä moititaan Euroopan komissiota siitä, ettei se ole koskaan käynnistänyt menettelyä liiallisesta epätasapainosta (päätöslauselman 38 kohta). Perusteluissa (johdanto-osan C kohta) todetaan, että yksittäisille maille osoitetut suositukset ”sisältävät säännöllisesti leikkauksia sosiaalimenoihin, mutta niissä tuskin käsitellään tulojen lisäämistä”.
Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 392 puolesta, 219 vastaan ja 18 pidättyi äänestämästä. Sitä tukivat kaikki neljä proeurooppalaisen enemmistön ryhmää: EPP 155 puolesta, 4 vastaan, 2 pidättyi äänestämästä; S&D 120 puolesta, kukaan ei äänestänyt vastaan eikä pidättäytynyt; Renew 66 puolesta, 2 vastaan; Greens/EFA 43 puolesta, 4 pidättäytyi. Emme löytäneet miltään ryhmältä omaa lausuntoa tästä äänestyksestä, joten niiden kanta käy ilmi äänestyksen tuloksesta – ja se oli kaikkien neljän ryhmän osalta lähes yksimielinen. Kaikki olivat kuitenkin mukana tekstin laatimisessa: Greens/EFA-ryhmän esittelijän lisäksi varjoesittelijöinä toimivat myös EPP:n (Stefan Berger), S&D:n (Matthias Ecke) ja Renew-ryhmän (Ivars Ijabs) edustajat.
ECR, PfE eikä ESN antaneet päätöslauselmalle yhtään ääntä. ECR:n ryhmässä oli 71 ääntä vastaan ja 3 pidättyi äänestämästä, PfE:n ryhmässä 57 ääntä vastaan ja 6 pidättyi äänestämästä, ESN:n ryhmässä 23 ääntä vastaan ja 1 pidättyi äänestämästä. Yksikään äärioikeiston edustaja ei siis äänestänyt puolesta. The Left -ryhmä (äärivasemmisto) äänesti pääosin vastaan: 1 puolesta, 40 vastaan, 2 pidättyi äänestämästä. The Leftin lausuntoa tästä äänestyksestä ei ole saatavilla.
Samana päivänä hyväksyttiin myös toinen Euroopan ohjausjaksoa koskeva mietintö, joka keskittyi työllisyyteen ja sosiaalisiin prioriteetteihin ja jonka esittelijänä toimi Nela Riehl (Greens/EFA).
Keräämme ja esitämme visuaalisesti Euroopan parlamentin sivuilla julkisesti saatavilla olevia tietoja. Votemap.eu ei ole vastuussa mahdollisista tietojen epäjohdonmukaisuuksista tai muutoksista julkaisemisen jälkeen.
Kuvaukset on luotu DeepL-konekäännöksellä. Pyydämme anteeksi mahdollisia epätäydellisyyksiä tai haittoja.
