Uusien rakennusten hiilijalanjäljen laskemista koskeva vastalause

Uudistetussa rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä (EPBD, direktiivi 2024/1275) otetaan huomioon, että uusien rakennusten koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki otetaan huomioon. Tätä kutsutaan ammattikielellä globaaliksi lämpenemispotentiaaliksi (GWP). Se kattaa sekä itse rakennukseen sisältyvät päästöt että sen käytöstä aiheutuvat päästöt. Jotta jokainen jäsenvaltio ei laskisi arvoja omalla tavallaan, Euroopan komissio on laatinut yhteisen unionin kehyksen kansallisia laskelmia varten. Se esitti sen 16. joulukuuta 2025 siirretyn toimivallan nojalla annetuksi säädökseksi, jolla muutetaan direktiivin liitettä III.

Lopputulokset on tarkoitus ilmoittaa rakennusten energiamerkinnöissä: suurten uusien rakennusten, joiden pinta-ala on yli 1 000 m², osalta tammikuusta 2028 lähtien ja kaikkien uusien rakennusten osalta tammikuusta 2030 lähtien.

Delegoidut säädökset ovat teknisiä määräyksiä, jotka komissio antaa hyväksytyssä laissa annetun valtuutuksen perusteella. Parlamentti voi estää ne esittämällä vastalauseen. Jotta vastalause menisi läpi, sen on saatava tukea ehdottomalta enemmistöltä kaikista parlamentin jäsenistä, eli vähintään 361 ääntä, riippumatta siitä, kuinka monta parlamentin jäsentä on kulloinkin salissa läsnä.

Vastalauseen tätä säädöstä vastaan esitti 14 parlamentin jäsentä Patrioti for Europe (PfE) -ryhmän puolesta Ranskasta, Alankomaista, Italiasta, Tšekistä, Itävallasta, Espanjasta ja Unkarista. Ainoa esittäjä oli PfE. Esittelijää tai varaselittelijöitä ei ole, koska ehdotuksen esitti suoraan ryhmä. Siitä ei käyty keskustelua täysistunnossa, eikä yksikään parlamentin jäsen maininnut vastalausetta istunnon sanatarkassa pöytäkirjassa.

Vastalause ei mennyt läpi: sen puolesta äänesti 208 parlamentin jäsentä, vastaan 414 ja 10 pidättyi äänestämästä. Tarvittavista 361 äänestä puuttui 153. Se ei olisi mennyt läpi edes silloin, jos yksinkertainen enemmistö olisi riittänyt, koska vastustajia oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin kannattajia.

Kaikki neljä eurooppamyönteisen enemmistön ryhmää äänestivät vastalausetta vastaan yhtenäisesti: EPP 155 vastaan ja 10 puolesta, S&D 106 vastaan, 1 puolesta ja 1 pidättyi äänestämästä, Renew 64 vastaan ja 2 puolesta, Greens/EFA:n kaikki 46 vastustivat. Mikään ryhmä ei ottanut kantaa vastalauseeseen erikseen, joten niiden kanta käy ilmi vain äänestyksestä: ne kannattivat komission säädöksen pysymistä voimassa. Myös äärivasemmistolainen The Left äänesti vastalausetta vastaan, kaikki 36 jäsentä.

Äärioikeisto äänesti yksimielisesti vastalauseen puolesta: PfE (82 ääntä), ECR (72 puolesta, 2 pidättyi äänestämästä) ja ESN (28). Yhteensä se sai 182 ääntä 208:sta. EPP ei tällä kertaa liittynyt äärioikeiston riveihin.

Koska vastalause hylättiin, parlamentti ei estänyt säädöksen voimaantuloa, ja yhteinen eurooppalainen kehys uusien rakennusten hiilijalanjäljen laskemiseksi on voimassa. Parlamentin lainsäädäntövalvontayksikkö (OEIL) kirjaa sen säädökseksi, jota vastaan parlamentti ei ole esittänyt vastalausetta.