Pankkiunionin vuosikertomus vuodelta 2025

Hyväksytyn päätöslauselman mukaan pankkiunionin on varmistettava, että pankit ovat luotettavia, kykenevät selviytymään tulevista finanssikriiseistä ja että pankkien kaatumisen kustannukset eivät jää veronmaksajien maksettaviksi. Tällä hetkellä se perustuu kahteen pilariin: yhteiseen valvontamekanismiin (SSM) ja yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin (SRM). Ilman kolmatta pilaria, eurooppalaista talletussuojajärjestelmää (EDIS), se jää päätöslauselman mukaan puutteelliseksi.

Kyseessä on omasta aloitteesta laadittu vuosikertomus, ei lainsäädäntöasiakirja. Päätöslauselmalla ei oteta käyttöön mitään uutta, vaan siinä annetaan suosituksia pääasiassa komissiolle ja neuvostolle. Talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) esittelijänä toimi Evelyn Regner (S&D). Vararaportööreina toimivat EPP-ryhmästä Michalis Hadjipantela, Renew-ryhmästä Gilles Boyer ja Greens/EFA-ryhmästä Virginijus Sinkevičius.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 376 puolesta, 187 vastaan ja 17 tyhjää. Sitä kannattivat EPP (135 puolesta, 1 pidättyi äänestämästä), S&D (110 puolesta, yksimielisesti), Renew (62 puolesta, 3 vastaan) ja Greens/EFA (44 puolesta, yksimielisesti). Vastaan äänestivät ECR (68 vastaan, 2 pidättyi äänestämästä), PfE (70 vastaan) ja ESN (23 vastaan), eli äärioikeisto äänesti vastaan. EPP ja äärioikeisto eivät äänestäneet, ja tuloksen takana oli eurooppamyönteinen enemmistö. The Left äänesti jakautuneesti (20 puolesta, 6 vastaan, 9 pidättyi äänestämästä).

Päätöslauselman ytimessä on talletussuoja. Parlamentti ”vahvistaa jälleen” siinä olevansa vakaasti sitoutunut kehittämään EDIS-järjestelmää edelleen pankkiunionin kolmantena pilarina ja muistuttaa, että ehdotus esitettiin jo vuonna 2015. Tekstin mukaan yhteinen talletussuojajärjestelmä on välttämätön, jotta tallettajilla olisi sama suoja koko unionissa ja jotta pankkien ja valtioiden välisiä jäljellä olevia sidonnaisuuksia voitaisiin merkittävästi rajoittaa. Järjestelmään suoritettavien maksuosuuksien tulisi ottaa huomioon kunkin osallistuvan sektorin riskiprofiili. Tekstissä muistutetaan myös, että komissio sitoutui maaliskuussa 2025 säästö- ja investointiliittoa koskevassa tiedonannossaan määrittelemään EDIS-järjestelmän jatkotoimenpiteet, mutta ei ole sen jälkeen esittänyt yhtään ehdotusta pankkiunionin saattamiseksi päätökseen. Päätöslauselmassa ”kehotetaan voimakkaasti neuvostoa edistämään neuvotteluja” ja kehotetaan euroryhmän uutta puheenjohtajaa jatkamaan keskusteluja mahdollisimman pian.

Päätöslauselmassa käsitellään myös muita aiheita. Siinä korostetaan, että pankkikriisin sattuessa vastuu tulisi ensisijaisesti kuulua osakkeenomistajille, velkojille tai alan rahoittamille mekanismeille, ja julkisia varoja tulisi käyttää vasta viimeisenä keinona. Siinä kehotetaan ottamaan käyttöön kattava eurooppalainen valvonta, joka kohdistuu pankkien ulkopuolisiin rahoituksen välittäjiin, niin sanottuihin varjopankkeihin, jotka eivät kuulu pankkiunionin rakenteeseen. Se toteaa pahoittelevasti, että pankkipisteiden sulkemisten määrä on kasvussa, mikä vaikuttaa haavoittuviin ja syrjäytyneisiin yhteisöihin. Se katsoo myös, että edistyminen sukupuolten tasapainon saavuttamisessa rahoituslaitosten johdossa on ollut vain vähäistä.

Parlamentin puhemies toimittaa päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan keskuspankille, yhtenäiselle kriisinratkaisukomitealle ja Euroopan pankkiviranomaiselle.