Viinin ja lihan mainostaminen syövän torjuntasuunnitelman rinnalla

Päätöslauselma koskee EU:n markkinointipolitiikkaa, eli varoja, joilla unioni tukee eurooppalaisten maatalous- ja elintarviketuotteiden markkinointia. Mietinnön laati maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta, ja esittelijänä toimi Salvatore De Meo (EPP). Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 476 puolesta, 83 vastaan ja 42 tyhjää.

Sitä kannattivat EPP (156 puolesta, 1 vastaan, 1 pidättyi äänestämästä), S&D (85 puolesta, 11 vastaan, 17 pidättyi äänestämästä) ja Renew (55 puolesta, 5 vastaan, 7 pidättyi äänestämästä). Neljäs eurooppamyönteisen enemmistön ryhmä, Greens/EFA, äänesti vastaan: 35 vastaan, 4 pidättyi äänestämästä, kukaan puolesta. EPP äänesti yhdessä ECR:n (67 puolesta, 3 vastaan), PfE:n (67 puolesta, 1 pidättyi äänestämästä) ja ESN:n (kaikki 23 puolesta) kanssa. Äärioikeiston äänet eivät ratkaisseet tulosta; ilman niitä päätöslauselma olisi hyväksytty äänin 319:80. The Left äänesti enimmäkseen vastaan (4 puolesta, 24 vastaan, 10 pidättyi äänestämästä).

Tekstin painopiste on 13. pykälässä. Sen mukaan mainontapolitiikan on pysyttävä taloudellisena välineenä, eikä sitä ”pitäisi rajoittaa muilla unionin politiikoilla, sillä se voisi heikentää sen tehokkuutta ja eurooppalaisten tuottajien kilpailukykyä”. Päätöslauselmassa vastustetaan uusien kriteerien käyttöönottoa rahoituksen saamiseksi eikä ”mahdollisia poikkeuksia tai rajoituksia, jotka koskevat tiettyjen tuotetyyppien myynninedistämistä”, ja siinä vaaditaan kaikkien alojen tasa-arvoista kohtelua, ”mukaan lukien laadukkaat viinit ja punainen liha”. Johdanto-osan G kohdassa todetaan, että ”mainoskampanjat voivat vaikuttaa elintarvikkeiden valintaan”, ja lihan, maitotuotteista ja viinistä todetaan, että ne ovat osa eurooppalaista kulttuuriperintöä ja että niitä ”ei tulisi syrjiä eikä leimata tulevissa mainonnan työohjelmissa”. 14 §:ssä tekstissä korostetaan, että ”WHO:n suositusten mukaan eläinperäisten elintarvikkeiden kulutus on tärkeää ravintoaineiden saannin edistämiseksi”. Sanaa ”alkoholi” ei mainita päätöslauselmassa lainkaan; Euroopan syövän torjuntasuunnitelma mainitaan vain johdannon lähdeluettelossa.

Samana päivänä edustajainhuone äänesti myös päätöslauselmasta, joka koski Euroopan syövän torjuntasuunnitelmaa, ja se hyväksyttiin äänin 447 puolesta, 66 vastaan ja 91 pidättyi äänestämästä. Päätöslauselman johdanto-osan A A kohdassa muistutetaan, että IARC luokittelee alkoholijuomissa olevan etanolin ja siitä muodostuvan asetaldehydin ”ihmiselle syöpää aiheuttaviksi”. Johdanto-osan T kohdassa luetellaan vaikutettavissa olevat riskitekijät, joiden poistamisella voidaan ehkäistä 40 prosenttia syöpätapauksista, tupakan ja epäterveellisen ruokavalion ohella myös kohdan ”haitallinen alkoholin käyttö, erityisesti määrinä, jotka ylittävät tieteellisesti todistetut terveyssuositukset”. Päätöslauselman 31 kohdassa kehotetaan komissiota tiukentamaan toimenpiteitä, ”jotka rajoittaisivat altistumista alkoholin mainonnalle, myös digitaalisessa ympäristössä”, ja vaatii sääntelyä, joka estäisi alkoholijuomien mainonnan ja sponsoroinnin ”tapauksissa, joissa kohderyhmään saattaisi kuulua alaikäisiä”. 35 §:ssä se haluaa, että komissio nopeuttaa pakollisen yhtenäisen ravitsemusmerkinnän käyttöönottoa pakkauksen etupuolella muun muassa ”tavoitteenaan puuttua punaisen ja jalostetun lihan liialliseen kulutukseen kansanterveyssuositusten mukaisesti”.

Niistä 476 parlamentin jäsenestä, jotka kannattivat mainontaa koskevaa päätöslauselmaa, 330 äänesti molempien päätöslauselmien puolesta. Ryhmäkohtaisesti tarkasteltuna äänestäjistä 148 kuului EPP-ryhmään, 82 S&D-ryhmään, 54 Renew-ryhmään, 20 PfE-ryhmään, 11 ECR-ryhmään ja 4 The Left -ryhmään; loput 11 olivat ryhmättömiä.