Tekoäly ja demokraattinen valvonta EU:ssa

Päätöslauselma perustuu perustuslakivaliokunnan (AFCO) mietintöön, johon myös IMCO- ja LIBE-valiokunnat ovat ottaneet kantaa. Esittelijänä toimi Emmanouil Kefalogiannis (EPP), ja varaselittelijöinä toimivat muun muassa S&D, Renew ja Greens/EFA. Kyseessä on oma-aloitteinen mietintö (INI-menettely), ei lakiesitys.

Tekstin lähtökohtana on ajatus, että tekoälyn hallinta ei ole pelkästään teknistä sääntelyä, vaan kysymys perustuslaista ja EU:n institutionaalisesta tasapainosta. Päätöslauselmassa korostetaan siksi tarvetta vankalle ja pysyvälle parlamentaariselle valvonnalle ja vaaditaan, että ”ihminen päättää” -periaatteen on pysyttävä EU:n institutionaalisen oikeuden ytimessä. Siinä toistetaan myös, että tekoälyn käyttöönotto EU:n elimissä on pidettävä täysin ihmisen valvonnassa.

Toinen osa koskee yksilön oikeuksia. Päätöslauselmassa kehotetaan täydentämään EU:n perusoikeuskirjaa oikeuksilla, jotka syntyvät tekoälyn yleistyessä: henkilöllisyyden ja ulkonäön suojelu deepfake-väärennöksiltä, algoritmien läpinäkyvyys ja digitaalinen itsemääräämisoikeus, suojelu algoritmiselta syrjinnältä sekä vastuu aiheutuneista vahingoista. Siinä kehotetaan myös tunnustamaan oikeus merkitykselliseen ihmisen suorittamaan päätösten tarkasteluun, kun tekoälyjärjestelmä on tehnyt tai tukenut päätöksiä julkisessa hallinnossa. Oikeuslaitoksessa tekoälyn tulisi tekstin mukaan pysyä puhtaasti apuvälineenä, eikä se saa korvata tuomioistuinten päätöksentekoa.

Kolmas osa kohdistuu instituutioihin. Päätöslauselmassa ehdotetaan tekoälyä koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, johon sisältyisi globaaleja valvontamekanismeja ja joka olisi mallinnettu ydinasekieltosopimuksen esikuvan mukaan. Siinä ehdotetaan harkittavaksi erityisen yksikön perustamista, jota voitaisiin kutsua Euroopan parlamentin tekoälyn seurantakeskukseksi. Sen tulisi auttaa valiokuntia kehittämään asiantuntemusta, olla luonteeltaan tukeva eikä sääntelevä sekä toimia budjettineutraalisti. Siinä korostetaan tarvetta vahvalle ja asianmukaisesti rahoitetulle komission tekoälyvirastolle ja painotetaan, että täytäntöönpano- ja valtuutussäädösten kasvava määrä ei saa heikentää parlamentin roolia lainsäädännön yhteislaatijana.

Neljäs osa koskee demokratiaa. Päätöslauselmassa kehotetaan arvioimaan järjestelmällisesti tekoälyn aiheuttamia riskejä vaalien rehellisyydelle, väärän tiedon leviämiseen ja ulkomaisiin puuttumisiin, on huolissaan sen mahdollisista vaikutuksista tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja huomauttaa, että EU:n nykyinen vaalilainsäädäntökehys ei riitä tekoälyyn liittyvien riskien torjumiseen.

Päätöslauselman puolesta äänesti 405 parlamentin jäsentä, vastaan 133 ja 60 pidättyi äänestämästä. S&D (111), Renew (69) ja Greens/EFA (42) äänestivät yksimielisesti puolesta, EPP ylivoimaisella enemmistöllä (152 puolesta, 1 vastaan, 2 pidättyi äänestämästä). EPP, S&D, Renew ja Greens/EFA, eli eurooppamyönteinen enemmistö, antoivat näin ollen yksinään 374 ääntä puolesta, mikä on selvästi enemmän kuin kaikkien vastustavien äänten yhteismäärä.

Vastaan äänestivät ECR, PfE ja ESN, eli äärioikeisto. ESN äänesti yksimielisesti vastaan (21 ääntä). PfE:stä kukaan ei äänestänyt puolesta, 46 jäsentä äänesti vastaan ja osa ryhmästä pidättyi äänestämästä. ECR äänesti enemmistöltään vastaan (56 vastaan, 2 puolesta, 12 pidättyi äänestämästä). Muistutamme, että äänestämättä jättäminen ei ole vastustava ääni. The Left, eli äärivasemmisto, äänesti enemmistöltään puolesta (25 puolesta, 1 vastaan, 11 pidättyi äänestämästä).