YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä

Agenda 2030 on 17 kestävän kehityksen tavoitteen kokonaisuus, jonka YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2015. Ne ulottuvat vedestä ja energiasta kehityksen rahoitukseen. Niiden toteutumista arvioi YK:n korkean tason poliittinen foorumi, joka vuonna 2026 keskittyy tavoitteisiin nro 6 (vesi ja sanitaatio), 7 (energia), 9 (infrastruktuuri), 11 (kaupungit) ja 17 (rahoitus ja kumppanuudet). Päätöslauselma perustuu kehityskomitean sekä ympäristö-, ilmasto- ja elintarviketurvallisuuskomitean yhteiseen mietintöön. Esittelijöinä toimivat Lukas Mandl (EPP) ja Pierfrancesco Maran (S&D). Kyseessä on oma-aloitteinen mietintö: päätöslauselmassa esitetään kanta ja kehotukset, eikä se muuta mitään säädöksiä.

Hyväksytyn tekstin mukaan vain 35 prosenttia tavoitteista on hyvällä tiellä tai niissä on havaittavissa lievää edistystä, ja 18 prosentissa tilanne on huonontunut. Huonoin tilanne on tavoitteessa nro 6: yhtäkään sen osatavoitteista ei ole saavutettu eikä niissä ole edistytty kohti saavuttamista. Noin 2,2 miljardilla ihmisellä ei vieläkään ole pääsyä turvalliseen juomaveteen. Päätöslauselmassa vaaditaan muun muassa PFAS-yhdisteiden käytön asteittaista lopettamista, alkaen kulutustavaroista. Jos turvallisia vaihtoehtoja ei ole saatavilla, niiden käyttö saa jatkua. Lisäksi päätöslauselmassa vaaditaan luopumaan mahdollisimman pian fossiilisista polttoaineista ja niihin myönnettävistä tuista sekä tunnustetaan asumisen perusoikeus.

Rahoituskysymyksissä päätöslauselmassa muistutetaan, että EU ja jäsenvaltiot ovat vähentäneet virallista kehitysapua 0,53 prosentista BKT:sta vuonna 2023 0,47 prosenttiin vuonna 2024, vaikka ne olivat sitoutuneet 0,7 prosenttiin. Päätöslauselman mukaan tavoitteiden saavuttamisessa on 4 biljoonan Yhdysvaltain dollarin vuotuinen rahoitusvaje. Teksti kritisoi nimenomaisesti Yhdysvaltain hallintoa: sen mukaan hallinto on tehnyt useita erittäin huolestuttavia ja haitallisia päätöksiä kehitys- ja humanitaarisen avun alalla, erityisesti keskeyttämällä suurimman osan USAID-ohjelmien rahoituksesta. Päätöslauselmassa viitataan analyyseihin, joiden mukaan nämä leikkaukset saattaisivat vuoteen 2030 mennessä johtaa jopa 14 miljoonaan vältettävissä olevaan kuolemantapaukseen. EU kehottaa auttamaan syntyneen rahoitusvajeen kattamisessa.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 374 puolesta, 185 vastaan ja 74 tyhjää. S&D-ryhmä (120 puolesta), Renew-ryhmä (72 puolesta) ja Greens/EFA-ryhmä (47 puolesta) äänestivät yksimielisesti puolesta. EPP tuki tekstiä enemmistöllä, 124 ääntä puolesta ja 3 vastaan, mutta 39 sen edustajaa pidättyi äänestämästä. Eniten pidättäytymisiä tuli kahdelta valtuuskunnalta: 20 Espanjan kansanpuolueelta (PP) ja 6 Unkarin TISZA-puolueelta. Lisäksi äänestämättä jäi kolme Slovenian SDS:n edustajaa, kaksi edustajaa Forza Italialta ja Maltan Partit Nazzjonalistalta sekä yksi edustaja Alankomaiden NSC:stä, Puolan KO:sta, Saksan CDU:sta, Slovakian KDH:sta ja Tanskan Liberal Alliance -puolueesta.

ECR (69 vastaan, 1 pidättyi), PfE (74 vastaan) ja ESN (25 vastaan) äänestivät vastaan. The Left pidättyi pääosin äänestämästä (28 pidättyi, 3 puolesta). Kaikki neljä eurooppamyönteisen enemmistön ryhmää äänestivät puolesta, äärioikeisto oli vastaan ja äärivasemmisto pidättyi suurelta osin äänestämästä.