Poliittiset sortotoimet ja humanitaarinen tilanne Kuubassa

Päätöslauselma päätti 19. toukokuuta 2026 käydyn keskustelun poliittisista sortotoimista ja humanitaarisesta tilanteesta Kuubassa. Päätöslauselmaehdotuksia oli seitsemän; S&D- ja Greens/EFA-ryhmät jättivät yhden yhteisen ehdotuksen. Hyväksyttiin EPP:n esitys; Euroopan parlamentin lainsäädäntövalvontakeskuksen mukaan lopullisen tekstin esittivät EPP, ECR ja Renew.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 283 puolesta, 199 vastaan ja 85 tyhjää. Sen puolesta äänestivät EPP (140 puolesta, 1 vastaan) ja Renew (57 puolesta, 1 vastaan, 3 tyhjää). S&D (6 puolesta, 98 vastaan, 2 pidättyi) ja Greens/EFA (41 vastaan, 2 pidättyi) äänestivät kokonaisuudessaan vastaan, joten eurooppamyönteinen enemmistö hajosi. Myös ECR äänesti puolesta (62 puolesta, 1 pidättyi), kun taas PfE (58 äänestäneestä 64:stä) ja ESN (18 äänestäneestä 24:stä) pidättyivät äänestämästä suurelta osin. Ilman ECR:n, PfE:n ja ESN:n, eli äärioikeiston, ääniä päätöslauselma olisi hyväksytty joka tapauksessa äänin 211–197. The Left, eli äärivasemmisto, äänesti yksimielisesti vastaan (38 ääntä).

Hyväksytyssä tekstissä ”tuomitaan erittäin jyrkästi Kuuban hallinnon harjoittamat järjestelmälliset sortotoimet”, muun muassa kidutus, seksuaalinen väkivalta, kuolemanuhkaukset ja lasten vangitseminen. Kansalaisjärjestö Prisoners Defendersin mukaan Kuubassa oli toukokuun 2026 lopussa pidätettynä ennätykselliset 1 281 poliittista vankia. Se vaatii heidän välitöntä ja ehdottomata vapauttamistaan sekä EU:n Magnitsky-lain mukaisia pakotteita sortotoimista vastuussa olevia henkilöitä kohtaan, alkaen korkeimmista johtajista, mukaan lukien Miguel Díaz-Canel, sekä GAESA-konsernin johtoa kohtaan. Se tuomitsee myös aineellisen tuen, jota Kuuban hallinto antaa Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainaa vastaan, mukaan lukien kuubalaisten kansalaisten värväys.

Tekstin mukaan EU:n ja Kuuban välinen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskeva sopimus ei ole täyttänyt tarkoitustaan. Päätöslauselmassa kehotetaan ulkoasiainedustajaa ja jäsenvaltioita ilmoittamaan selvästi, että jos hallinto ei ryhdy lähiaikoina konkreettisiin toimiin, kuten vapauttamaan lähes 1 300 poliittista vankia, EU:n on keskeytettävä sopimus viipymättä. Humanitaarisen avun tulisi tekstin mukaan mennä suoraan kansalaisille ja riippumattomille yrityksille, Kuuban valtion ulkopuolelle.

Kiista koskee kohtaa G. Hyväksytyssä tekstissä todetaan, että humanitaarista kriisiä ”ei ole aiheuttanut mikään ulkoinen embargo” ja että se on suora seuraus itse hallinnon toiminnasta. S&D- ja Greens/EFA-ryhmät puolestaan katsoivat keskustelussa, että myös Yhdysvalloilla on osuutta kriisissä. Leire Pajín (S&D) yhdisti kuubalaisten kärsimykset Yhdysvaltojen saartoon ja äskettäisiin pakotteisiin ja sanoi: ”Yhdysvaltojen on lopetettava kaikki painostus Kuubaa kohtaan.” Samalla hän totesi, että Kuuban hallituksen on vihdoin edistyttävä demokraattisissa uudistuksissa, ja puolusti Kuuban kanssa tehtyä sopimusta välineenä, joka ”toimii painostuskeinona ja edistää kehitystä”. Vihreiden/EFA-ryhmän puolesta puhunut Ana Miranda Paz totesi, että tilannetta ei voida arvioida ilman vuosikymmeniä kestäneen Yhdysvaltain embargon kontekstia, ja lisäsi: ”Meneillään on Trumpin määräämä kollektiivinen rangaistus, joka tukahduttaa kuubalaiset.” Molemmat puheet pidettiin espanjaksi, lainaukset on käännetty.

Tekstissä mainitaan Yhdysvaltojen sanktiot hallinnon edustajia vastaan asiallisesti, eikä Yhdysvaltoja kritisoida.