EU:n lainsäädännön täytäntöönpano vuosina 2023–2025

Päätöslauselma perustuu JURI-oikeusvaliokunnan mietintöön, jonka on laatinut esittelijä Dainius Žalimas Renew-ryhmästä. Valiokunta arvioi siinä, miten Euroopan komissio ja jäsenvaltiot soveltavat ja valvovat unionin oikeutta. Komission tärkein väline on velvoitteiden laiminlyöntimenettely, joka voi päättyä EU:n tuomioistuimessa.

Päätöslauselmassa pidetään valitettavana, että komissio ei ole julkaissut vuosikertomusta EU-oikeuden soveltamisesta vuodelta 2024. Tällä se keskeytti käytännön, jota se oli noudattanut vuodesta 1983 lähtien.

Päätöslauselmassa esitetään myös konkreettisia lukuja. Päätökseen saatettujen velvoitteiden laiminlyöntimenettelyjen määrä laski 1 030:stä vuonna 2023 535:een vuonna 2024. Käynnissä olevien menettelyjen määrä kasvoi samana ajanjaksona 1 461:stä 1 493:een ja uusien menettelyjen määrä 528:sta 567:ään. Alustavien tietojen mukaan 1. tammikuuta – 31. heinäkuuta 2025 välisenä aikana päätettiin 345 menettelyä ja vireillä oli 1 559 menettelyä. Kaikilla kolmella vuodella eniten vireillä olevia menettelyjä koski ympäristöä.

Päätöslauselman mukaan komission on julkaistava läpinäkyvät ja objektiiviset kriteerit, joiden perusteella se valitsee käsiteltävät tapaukset. Komission on aloitettava menettelyt johdonmukaisesti myös silloin, kun jäsenvaltio ei noudata tuomioistuimen tuomiota, mukaan lukien ehdotukset kiinteistä summista tai viivästyssakkoista. Päätöslauselmassa ilmaistaan voimakas huoli siitä, että komissio epäröi viedä asiaa tuomioistuimeen jopa selkeiden ja jatkuvien rikkomusten tapauksessa. Jäsenvaltioita kehotetaan noudattamaan määräaikoja direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä; Single Market Scoreboard -katsauksen mukaan yhtenäismarkkinadirektiivien keskimääräinen viivästys on 11,9 kuukautta. Päätöslauselmassa ilmaistaan myös vahva tuki oikeusvaltioihin liittyvälle ehdollisuusmekanismille sekä huoli siitä, että joidenkin jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuimet ja korkeimmat tuomioistuimet heikentävät unionin oikeuden ensisijaisuutta.

Päätöslauselmaa kannatti 416 parlamentin jäsentä, sitä vastusti 190 ja 15 pidättyi äänestämästä. Kaikki neljä eurooppamyönteisen enemmistön ryhmää kannattivat sitä lähes yksimielisesti: EPP 150 ääntä puolesta, 2 vastaan ja 3 pidättyi äänestämästä; S&D:n kaikki 118 puolesta; Renew:n 59 puolesta ja 1 pidättyi äänestämästä; Greens/EFA:n kaikki 45 puolesta. Heidän painopisteensä käyvät ilmi 28. huhtikuuta 2026 käydystä keskustelusta.

Esittelijä Dainius Žalimas (Renew) totesi esitellessään mietintöä: ”Eurooppalainen lainsäädäntö on vain niin vahva kuin sen täytäntöönpano.” Vararaportööri Lukas Mandl (EPP) huomautti, että ”jäsenvaltioiden tasolla ja muualla unionin lainsäädäntöä sovelletaan toisinaan vielä monimutkaisemmin kuin se todellisuudessa on laadittu Euroopan tasolla”. Vararaportin laatija Eric Sargiacomo (S&D) kehotti komissiota olemaan luopumatta ”demokraattisesta vaatimuksesta harkitsemattoman sääntelyn purkamisen alttarilla, jonka tavoitteena on lyhytaikainen voitto”. Varjoesittelijä Tineke Strik (Greens/EFA) otti komissioon kovimmin kantaa: ”Komission jäsenet, te olette perussopimusten valvojia, ja siksi kehotan teitä: älkää vain välittäkö, vaan nostakaa myös kanteita ja lopettakaa rankaisemattomuus.” Lausunnot on käännetty keskustelun sanatarkasta pöytäkirjasta.

Äärivasemmisto The Left äänesti pääosin puolesta: 41 puolesta, 1 vastaan, 1 pidättyi äänestämästä. Äärioikeisto vastusti ehdotusta: ECR 69 ääntä vastaan ja 5 pidättyi äänestämästä, PfE 73 ääntä vastaan ja 2 pidättyi äänestämästä, ESN 25 ääntä vastaan ja 1 pidättyi äänestämästä. Kukaan näistä kolmesta ryhmästä ei äänestänyt puolesta. EPP ja äärioikeisto eivät osallistuneet tähän äänestykseen.