Puolustusalan yhtenäismarkkinoiden esteet

Päätöslauselman raportista ”Yhtenäismarkkinoiden esteiden poistaminen puolustuksen alalla” (A10-0017/2026) laati turvallisuus- ja puolustusvaliokunta (SEDE), ja esittelijänä toimi saksalainen parlamentin jäsen Tobias Cremer (S&D). Lausunnot antoivat ECON- ja IMCO-valiokunnat, joiden esittelijöinä toimivat Johan Van Overtveldt (ECR) ja Kamila Gasiuk-Pihowicz (EPP).

Kyseessä on omasta aloitteesta annettu ei-lainsäädäntöluonteinen päätöslauselma: se ei ole oikeudellisesti sitova, vaan poliittinen kanta, joka on osoitettu neuvostolle ja komissiolle. Siinä käsitellään tekijöitä, jotka estävät EU:n puolustusmarkkinoita toimimasta yhtenäisinä. Siinä kehotetaan jäsenvaltioita voittamaan ”nationalistinen tarve” suojella omaa teollisuuttaan ja tekemään enemmän yhteishankintoja – ensisijaisesti tuotteita, jotka ovat peräisin Euroopan teollisuudesta, Ukrainasta sekä ETA- ja EFTA-maista, ja vasta toissijaisesti muilta kumppaneilta. Se haluaa ottaa Ukrainan mahdollisimman laajasti osaksi puolustuksen yhtenäismarkkinoita, mukaan lukien pääsyn Euroopan puolustusrahastoon.

Päätöslauselmassa vaaditaan komissiota tekemään kunnianhimoinen tarkistus puolustushankintoja koskevaan direktiiviin 2009/81/EY ja yksinkertaistamaan puolustustuotteiden siirtoja EU-maiden välillä, esimerkiksi siten, että valmiiseen tuotteeseen jo asennetuille osille ei tarvita lupaa. Päätöslauselmassa vaaditaan myös yhtenäistä tulkintaa SEUT-sopimuksen 346 artiklasta, eli sisämarkkinasääntöjen poikkeuksesta ”turvallisuuden olennaisten etujen” vuoksi: sitä tulisi soveltaa vain poikkeustapauksissa ja arvioida tapauskohtaisesti. Päätöslauselman mukaan EU:n tuomioistuin on jo useissa tapauksissa todennut, että jäsenvaltiot ovat käyttäneet sitä väärin. Se kehottaa neuvostoa ja komissiota varaamaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä riittävästi varoja puolustusohjelmiin, jotka johtavat jäsenvaltioiden yhteiseen kehittämiseen ja hankintoihin.

Päätöslauselmassa mainitaan myös ulkoiset uhat. Tiiviimmän puolustusyhteistyön tarvetta perustellaan ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaa vastaan sekä Venäjän EU:ta vastaan kohdistamilla kyberhyökkäyksillä ja provokaatioilla. Siinä varoitetaan myös toimitusketjujen riippuvuudesta EU:n ulkopuolisista maista ja mainitaan painostuksen esimerkkinä Kiina, joka uhkaa rajoittaa raaka-aineiden vientiä.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 393 puolesta ja 169 vastaan, 67 parlamentin jäsentä pidättyi äänestämästä. Kaikki neljä eurooppamyönteisen enemmistön ryhmää äänestivät puolesta lähes yksimielisesti: EPP 155 puolesta, 5 vastaan ja 4 pidättyi äänestämästä; S&D 116 puolesta, kukaan vastaan, 4 pidättyi äänestämästä; Renew 65 puolesta, 1 vastaan, 2 pidättyi äänestämästä; Greens/EFA 46 puolesta, kukaan vastaan, 1 pidättyi äänestämästä.

Ainoastaan S&D julkaisi oman lausuntonsa suoraan tästä äänestyksestä. Tobias Cremer (S&D) totesi ryhmänsä verkkosivuilla (käännös englannista): ”Uudessa suurvaltojen politiikan maailmassa Euroopan yhtenäismarkkinat puolustuksen alalla eivät ole kunnianhimoinen ihanne, vaan kiireellinen välttämättömyys.” EPP, Renew ja Greens/EFA äänestivät puolesta; emme löytäneet heiltä erillistä lausuntoa tästä mietinnöstä, joten kuvaamme heidän kantaansa äänestystuloksen perusteella.

ESN, PfE ja ECR (äärioikeisto) eivät liittyneet päätöslauselmaan, mutta eivät myöskään äänestäneet yhtenäisenä ryhmänä. ESN oli kokonaisuudessaan vastaan (24 ääntä). PfE äänesti pääosin vastaan (48), 14 sen edustajaa pidättyi äänestämästä eikä kukaan ollut puolesta. ECR jakautui: 37 edustajaa pidättyi äänestämästä, 35 äänesti vastaan ja 2 puolesta. EPP ei äänestänyt tässä asiassa äärioikeiston kanssa.

The Left -ryhmä (äärivasemmisto) äänesti pääosin vastaan: 36 sen edustajaa äänesti vastaan, 4 puolesta ja 2 pidättyi äänestämästä.