Rajat ylittävä vesihallinto konfliktien ehkäisynä

Suosituksen on laatinut ulkoasiainvaliokunta (AFET), ja sen esittelijänä toimi Leoluca Orlando (Vihreät/EFA). Se on osoitettu neuvostolle, komissiolle sekä unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle. Siinä vaaditaan, että EU käsittelisi jaettuja vesivaroja ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksenä.

Teksti perustuu siihen, että 60 prosenttia maailman makeanveden virtauksista koostuu vesistöistä, järvistä ja valuma-alueista, joita kaksi tai useampi maa jakaa. Yhdistyneiden Kansakuntien 153 jäsenvaltiosta, jotka jakavat vesivaroja, vain 43 on solminut toiminnallisia sopimuksia.

Suosituksessa vaaditaan muun muassa, että vesipula tunnustetaan keskeiseksi turvallisuus-, geopoliittiseksi ja humanitaariseksi riskitekijäksi. Rajat ylittävän vesihallinnon rahoittamista halutaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä Global Europe- ja Global Gateway -välineistä. EU:n on tarkoitus auttaa hallituksia solmimaan sopimuksia jaetuista valuma-alueista kunnioittaen samalla täysin kumppanimaiden suvereniteettia. Sen on myös vahvistettava seurantaa ja varhaisvaroitusta, tuomittava järjestelmällisesti veden käyttö aseena konflikteissa ja varmistettava, että syylliset saatetaan vastuuseen.

Tekstissä mainitaan konkreettisia toimijoita. Siinä todetaan, että Venäjä tuhosi Kachovkan padon Ukrainassa vuonna 2023, mikä aiheutti ihmishenkien menetyksiä ja siviilien laajamittaista pakkomuuttoa. Siinä muistutetaan, että Euroopan parlamentti on jo aiemmin tuominnut jyrkästi Venäjän vesihuollon infrastruktuurin, mukaan lukien patojen, tahallisesta tuhoamisesta, kun niitä käytetään sota-aseina. Siinä todetaan myös, että Venäjä rikkoo näillä teoillaan kansainvälistä oikeutta. Tekstin mukaan Venäjän hyökkäyssodan seurauksena noin 1,7 miljoonalla lapsella Ukrainassa ei ole luotettavaa pääsyä puhtaaseen veteen.

Länsirannan osalta tekstissä todetaan, että nykyisten sopimusten mukaan Israelin viranomaisilla on tosiasiallinen määräysvalta suurimpaan osaan Länsirannan virtaavista ja poistuvista vesivaroista. Raportissa mainitaan myös historiallinen ja edelleen jatkuva epätasapaino veden jakelussa palestiinalaisyhteisöille. Gazan alueen osalta raportissa todetaan, että Israelin ja Hamasin välisen konfliktin seurauksena vesihuollon infrastruktuuri on laajalti tuhoutunut. Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimiston heinäkuussa 2025 julkaiseman raportin mukaan 89 % Gazan vesihuollon ja sanitaatioinfrastruktuurista on vaurioitunut tai tuhoutunut. Raportin mukaan Turkin Kaakkois-Anatolian hankkeen puitteissa rakentamat padot ovat vaikuttaneet Tigris- ja Eufrat-jokien virtaamaan ja aiheuttavat vesipulaa Irakissa ja Syyriassa.

Suositus hyväksyttiin äänin 431 puolesta, 111 vastaan ja 103 tyhjää. Hyväksymiseen riitti yksinkertainen enemmistö annetuista äänistä. Kaikki neljä eurooppamyönteisen enemmistön ryhmää äänestivät puolesta: EPP (164 puolesta, 1 vastaan, 1 pidättyi), S&D yksimielisesti (120 puolesta), Renew (62 puolesta, 1 vastaan) ja Greens/EFA yksimielisesti (45 puolesta). EPP:n, S&D:n ja Renewin puolesta mietintöä valiokunnassa neuvottelivat vararaportoijat Ingeborg Ter Laak (EPP), Matjaž Nemec (S&D) ja Petras Auštrevičius (Renew).

PfE äänesti vastaan (75 vastaan, 2 pidättyi), samoin kuin ESN (21 vastaan, 4 pidättyi). ECR pidättyi lähes kokonaan: 71 pidättyi, 3 äänesti vastaan ja 2 puolesta. Äärioikeisto ei siis ollut yksimielisesti vastaan. The Left (äärivasemmisto) äänesti jakautuneesti: 29 puolesta, 1 vastaan ja 14 pidättyi äänestämästä.