Facebook

Turkkia koskeva raportti 2025: oikeusvaltio ja oppositio

2026-06-17

Komission vuoden 2025 Turkista laatiman kertomuksen käsittelypäätös hyväksyttiin 381 puolesta-äänellä, 107 vastaan-äänellä ja 171 parlamentin jäsentä pidättyi äänestämästä. Päätöslauselmaa kannattivat EPP, S&D, Renew ja Greens/EFA, eli eurooppamyönteinen enemmistö; EPP:stä 32 jäsentä kuitenkin pidättyi äänestämästä. PfE ja ESN äänestivät vastaan, ja ECR pidättyi lähes kokonaan äänestämästä. Päätöslauselmassa katsotaan, että jatkuva toimettomuus on selvä merkki Turkin hallituksen todellisen poliittisen tahdon puutteesta toteuttaa uudistuksia, ja siinä kehotetaan jälleen harkitsemaan sanktioita turkkilaisia viranomaisia vastaan.

Infographic

Päätöslauselma on vastaus Euroopan komission vuoden 2025 Turkia koskevaan vuosikertomukseen. Se ei ole lainsäädäntöluonteinen: se ei muuta EU:n lainsäädäntöä, vaan ilmaisee poliittisen kannan ehdokasmaahan. Esittelijänä toimi Nacho Sánchez Amor (S&D). Päätöslauselma hyväksyttiin 381 äänellä puolesta, 107 äänellä vastaan ja 171 parlamentin jäsentä pidättyi äänestämästä.

EPP, S&D, Renew ja Greens/EFA, eli Eurooppa-myönteinen enemmistö, äänestivät puolesta. S&D:stä 122 äänesti puolesta, 1 vastaan ja 2 pidättyi äänestämästä, Renewista 65 puolesta, 1 vastaan ja 3 pidättyi äänestämästä, ja Greens/EFA:sta kaikki 45 äänestivät puolesta. EPP:llä oli 138 puoltavaa ääntä eikä yhtään vastausta, mutta 32 sen edustajaa pidättyi äänestämästä. Kyseessä olivat pääasiassa Puolan Kansalaiskoalitio (KO, 19 jäsentä), viisi Ranskan republikaanien jäsentä, kaksi jäsentä Puolan PSL:stä ja Kyproksen DISY:stä, kaksi puolalaista riippumatonta jäsentä sekä yksi jäsen Slovakian KDH:sta ja yksi Bulgarian SDS:stä.

ECR, PfE ja ESN, eli äärioikeisto, eivät äänestäneet yhtenäisesti. PfE oli vastaan (60 vastaan, 17 pidättyi, kukaan puolesta) ja ESN äänesti vastaan kaikilla 26 äänellään. ECR pidättyi lähes kokonaan äänestämästä: 68 pidättyi, 5 äänesti vastaan ja 3 puolesta. The Left, eli äärivasemmisto, pidättyi enimmäkseen äänestämästä (38 pidättyi, 5 puolesta).

Keskustelussa puhuivat EPP:n, Renew’n ja Greens/EFA:n vararaportöörit. Isabel Wiseler-Lima (EPP) mainitsi CHP:n peruutetut puoluekokoukset sekä vangitun Istanbulin pormestarin Ekrem İmamoğlun ja totesi lopuksi: ”Nämä eivät ole yksittäisiä tapauksia, vaan kehityssuunta” (käännetty ranskasta). Malik Azmani (Renew) kiinnitti huomiota perusoikeuksien heikentymiseen, kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvaan painostukseen ja vankilassa oleviin oppositiojohtajiin (englannista). Vladimir Prebilič (Greens/EFA) totesi, että Atatürkin perustama valtio ”on muuttunut maaksi, jossa käydään poliittisia oikeudenkäyntejä, jotka muistuttavat Euroopan historian synkimpiä aikoja” (käännetty sloveenista). Dario Nardella (S&D) kehotti Euroopan komissiota määräämään sanktioita Turkin oikeusministerille.

Päätöslauselmassa todetaan, että oikeusvaltion periaatteet ja perusoikeudet ovat heikentyneet entisestään Turkissa, mikä on suuntaus, joka vie maata kohti autoritaarista mallia. Päätöslauselmassa pidetään jatkuvaa toimettomuutta selvänä merkkinä siitä, että Turkin hallituksella ei ole todellista poliittista tahtoa toteuttaa uudistuksia. Ilman konkreettista edistystä liittymisprosessia ei hänen mukaansa voida jatkaa.

Päätöslauselmassa tuomitaan jälleen voimakkaasti Ekrem İmamoğlun jatkuva pidätys ja hylätään jyrkästi Ankaran alueellisen tuomioistuimen 21. toukokuuta 2026 tekemä päätös, jolla kumottiin CHP:n puoluekokousten päätökset ja nimitettiin puolueen entinen johtaja uudelleen puheenjohtajaksi Özgür Özelin tilalle; ja pitää tätä ilmeisenä esimerkkinä valtion puuttumisesta suurimman oppositiopuolueen sisäisiin asioihin. Se ilmaisee syvän pahoittelunsa siitä, että Turkin hallitus on ottanut TELE1-kanavan hallintaansa, mitä se pitää tarkoituksellisena hyökkäyksenä tiedotusvälineiden vapautta vastaan.

Se kehottaa jälleen EU:n ulkoasiainedustajaa harkitsemaan pakotteita, mukaan lukien varojen jäädyttämistä, niitä turkkilaisia virkamiehiä kohtaan, jotka ovat vastuussa vakavista ja tahallisista ihmisoikeusrikkomuksista, kuten entinen Istanbulin ylin syyttäjä Akın Gürlek. Se ilmaisee kauhistuksensa hänen äskettäisestä nimityksestään oikeusministeriksi. Tekstissä ilmaistaan myös syvää huolta siitä, että Turkki uhkaa edelleen virallisesti Kreikkaa sodalla, mikäli Kreikka käyttäisi laillista oikeuttaan laajentaa aluevesiään.

Keräämme ja esitämme visuaalisesti Euroopan parlamentin sivuilla julkisesti saatavilla olevia tietoja. Votemap.eu ei ole vastuussa mahdollisista tietojen epäjohdonmukaisuuksista tai muutoksista julkaisemisen jälkeen.

Kuvaukset on luotu DeepL-konekäännöksellä. Pyydämme anteeksi mahdollisia epätäydellisyyksiä tai haittoja.

it