Eurooppalainen ohjausjakso: työllisyys ja sosiaaliset painopisteet

Eurooppalainen lukukausi on vuosittainen sykli, jonka aikana Euroopan unioni koordinoi jäsenvaltioiden talouspolitiikkaa. Yksi sen tuloksista ovat maakohtaiset suositukset. Euroopan parlamentti otti kantaa vuoden 2026 ohjelmakauteen kahdella omasta aloitteestaan laaditulla mietinnöllä: yhden laati ECON-valiokunta ja toisen työllisyys- ja sosiaalivaliokunta (EMPL). Tämä äänestys koski jälkimmäistä, mietintöä A10-0033/2026, jonka esittelijänä toimi Nela Riehl (Vihreät/EFA). Kyseessä on ei-lainsäädäntöluonteinen päätöslauselma – se ei sinänsä muuta mitään, mutta siinä tiivistetään, mitä sosiaalisia painopisteitä valiokunnan enemmistön mielestä työmarkkinakatsauksen tulisi noudattaa.

Päätöslauselman vaatimukset perustuvat tilastotietoihin. Siinä muistutetaan tavoitteesta saavuttaa 78 prosentin työllisyysaste vuoteen 2030 mennessä ja todetaan, että lokakuussa 2025 työttömyysaste EU:ssa oli 6 prosenttia ja nuorten keskuudessa 13,2 prosenttia. Vuonna 2024 köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkasi 93,3 miljoonaa ihmistä, eli 21 % EU:n väestöstä. Lasten osalta luku on 19,5 miljoonaa, eli 24,2 % heistä. Myös 8,2 % työssäkäyvistä elää köyhyydessä. Raportin mukaan naisten ja miesten palkkaero on 12 % ja eläkeero 25 %.

Raportissa käsitellään minimipalkkoja ja työssäkäyvien köyhyyttä, asumista ja energiaköyhyyttä, laitoshoidon purkamista – eli siirtymistä pois vammaisten laitoshoidosta –, osaamiseen ja koulutukseen tehtäviä investointeja sekä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Siinä suhtaudutaan myönteisesti ilmoitettuun EU:n köyhyyden torjuntastrategiaan, kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaan ja valmisteltavaan lainsäädäntöön laadukkaista työpaikoista. Itse talouspolitiikan koordinointijakson osalta vaaditaan läpinäkyvämpää menetelmää maakohtaisten suositusten laatimisessa sekä parlamentin ja työmarkkinaosapuolten täysimääräistä osallistumista.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 404 puolesta ja 208 vastaan, 20 parlamentin jäsentä pidättyi äänestämästä. Sitä kannattivat kaikki neljä proeurooppalaisen enemmistön ryhmää, jotka olivat myös neuvotelleet sen: Greens/EFA-ryhmän esittelijän lisäksi varjoesittelijöinä toimivat EPP:n (Angelika Winzig), S&D:n (Idoia Mendia) ja Renew-ryhmän (Hristo Petrov) edustajat. Emme löytäneet mistään ryhmästä varsinaista lausuntoa äänestyksestä, joten kuvaamme niiden kantaa sen perusteella, miten ne äänestivät.

S&D äänesti yksimielisesti puolesta (120 puolesta, kukaan ei äänestänyt vastaan eikä pidättäytynyt äänestämästä). Greens/EFA, joka asetti esittelijän, tuki tekstiä lähes yksimielisesti (46 puolesta, 1 vastaan). EPP äänesti pääosin puolesta (144 puolesta, 12 vastaan, 8 pidättyi äänestämästä). Vähiten yhtenäinen oli Renew-ryhmä: 49 sen edustajaa äänesti puolesta, 15 vastaan ja 4 pidättyi äänestämästä. Siinäkin kannatus oli selvästi enemmistönä, mutta vastustavia ääniä oli kaikista neljästä ryhmästä eniten.

Koko äärioikeisto vastusti päätöslauselmaa. ECR (75 vastaan) eikä PfE (62 vastaan) antaneet päätöslauselmalle yhtään ääntä, ESN äänesti 22 ääntä vastaan ja kaksi sen edustajaa pidättyi äänestämästä. The Left -ryhmä, eli äärivasemmisto, äänesti pääosin puolesta (32 puolesta, 7 vastaan, 4 pidättyi äänestämästä).

Samana päivänä täysistunnossa hyväksyttiin myös toinen mietintö vuodelle 2026, jonka ECON-valiokunnan puolesta oli laatinut Kira Marie Peter-Hansen (Greens/EFA) ja joka käsittelee sen taloudellisia ja verotuksellisia näkökohtia.