EU:n siviilisuojelu ja terveydenhuollon valmiudet

Unionin siviilisuojelujärjestelmä on yhteinen eurooppalainen kehys, jonka avulla vastataan luonnonkatastrofeihin, teollisuusonnettomuuksiin ja muihin kriiseihin; siihen kuuluvat myös rescEU:n valmiudet. Komissio on ehdottanut järjestelmän muotoa budjettikaudelle 2028–2034 ja yhdistänyt sen unionin tukeen terveyshätätilanteiden varautumiseen ja niihin reagoimiseen.

Kyseessä ei ollut lopullinen hyväksyntä. Parlamentin jäsenet äänestivät komission ehdotukseen liittyvistä 332 tarkistuksesta eli parlamentin kannasta ja päättivät heti sen jälkeen kädennostoäänestyksellä palauttaa asian valiokuntiin. Valiokunnat aloittavat tämän kannan pohjalta neuvottelut neuvoston kanssa, niin sanotun kolmikantaneuvottelun. Asetuksen lopullinen sanamuoto syntyy vasta näiden neuvottelujen tuloksena.

Merkittävin muutos komission ehdotukseen verrattuna koskee rahoitusta. Komissio oli arvioinut alustavaksi budjetiksi 10,675 miljardia euroa, kun taas parlamentti vaatii 12,416 miljardia euroa nykyhinnoin, eli 11 miljardia euroa vuoden 2025 hinnoin. Se haluaa myös jakaa budjetin seuraavasti: 40 % ennaltaehkäisyyn, varautumiseen ja siviilisuojaukseen, mukaan lukien rescEU, 40 % ennaltaehkäisyyn, varautumiseen ja terveyshätätilanteisiin reagoimiseen sekä jättää loput 20 % joustavaksi määrärahaksi kumpaankin tavoitteeseen. Lisäksi siihen lisätään menojen tiukempaa seurantaa ja tarkastusta, johon komission, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, OLAF:n ja Euroopan syyttäjäviraston on tarkoitus osallistua, sekä sääntöjä, joilla estetään samaa toimintaa rahoittamasta useampaa EU-ohjelmaa samanaikaisesti.

Parlamentti laajentaa lisäksi mekanismin kattavuutta koskemaan kaikkia riskejä (all-hazards), mukaan lukien nimenomaisesti vakavat rajat ylittävät terveysuhat, ja täydentää ennaltaehkäisyn, varautumisen ja reagointikyvyn lisäksi palautumiskykyä. Uusi artikla velvoittaa komission ja jäsenvaltiot ottamaan siviilisuojelun suunnittelussa huomioon ilmastoriskit ja -ennusteet, mukaan lukien rescEU:n valmiudet ja varhaisvaroitusjärjestelmät. Ehdotetun koordinointikeskuksen nimi on Union Crisis Support Hub, ja myös alue- ja paikallisviranomaiset voivat osallistua mekanismiin vapaaehtoisesti.

Ehdotusta käsittelivät yhdessä kaksi valiokuntaa, ympäristövaliokunta (ENVI) ja kansanterveysvaliokunta (SANT), ja sillä oli siksi kaksi esittelijää: Leire Pajín (S&D, Espanja) ENVI-valiokunnassa ja Aurelijus Veryga (ECR, Liettua) SANT-valiokunnassa. S&D-ryhmä suhtautui äänestystulokseen myönteisesti lehdistötiedotteessaan. Ryhmän varaselostaja Christophe Clergeau piti sitä tärkeänä askeleena valmiuskulttuurin luomisessa, ja selostaja Pajín korosti, että Euroopan on ennakoitava riskit ja osattava suojella ihmisiä katastrofin sattuessa.

Kantaa kannatti 424 parlamentin jäsentä, 105 äänesti vastaan ja 83 pidättyi äänestämästä. Kannan puolesta äänestivät EPP (160 puolesta, 1 vastaan), S&D (116), Renew (69) ja Greens/EFA (42), eli koko eurooppamyönteinen enemmistö; kolmessa viimeksi mainitussa ryhmässä kukaan ei äänestänyt vastaan eikä pidättäytynyt äänestämästä. The Left äänesti enimmäkseen puolesta (16 puolesta, 2 vastaan), ja 20 sen edustajaa pidättyi äänestämästä.

Vastaan äänestivät PfE (44 vastaan, 25 pidättyi) ja ESN (22 vastaan). ECR-ryhmä äänesti jakautuneesti: 14 puolesta, 26 vastaan ja 30 pidättyi äänestämästä, vaikka sen riveistä löytyykin yksi raportin laatijoista, Veryga. Äärioikeisto ei siis esiintynyt yhtenäisenä blokkina vastustajina. Muistutamme, että äänestämättä jättäminen ei ole vastustava ääni.