Georgian Dream haluaa kieltää oppositiopuolueet

Georgian parlamentti, jota hallitseva puolue Georgian unelma hallitsee, nosti marraskuussa 2025 perustuslaillisen kanteen, jossa se vaatii oppositiopuolueiden – Yhdistyneen kansanliikkeen, Muutoksen koalition ja Vahva Georgia–Lelo -koalition – kieltämistä. Myöhemmin kanteeseen lisättiin Federalistit ja syyskuussa 2026 myös For Georgia, ainoa oppositiopuolue, jolla on toistaiseksi edustus parlamentissa. Samassa kuussa nimitettiin uudet perustuslakituomarit, mikä päätöslauselman mukaan herättää vakavia epäilyjä menettelyn riippumattomuudesta.

Päätöslauselmassa ”tuomitaan jyrkästi” nämä pyrkimykset ja vaaditaan kanteen välitöntä peruuttamista. Laillisen opposition poistaminen oikeusteitse katsotaan siinä demokratian vastaiseksi. Siinä todetaan myös, kenen etuja tämä palvelee: tekstin mukaan menettelyt ovat osa Georgian unelman strategiaa, ”joka pyrkii muuttamaan Georgian yksipuoluejärjestelmäksi tuhoamalla poliittisen moniarvoisuuden Venäjän ja Valko-Venäjän mallin mukaan, mikä palvelee Kremlin tavoitetta pitää Georgia poissa eurooppalaisesta ja euroatlanttisesta tilasta”.

Lisäksi se vaatii kaikkien poliittisten vankien välitöntä ja ehdottomata vapauttamista, nimittäin Elenan Khoshtariovaa, Mzii Amaglobelia, Mihail Saakašvilia, Giorgi Baramidzea ja Nika Meliaa. Se kehottaa jälleen kohdennettujen pakotteiden käyttöönottoon ja viisumien myöntämisen kieltämiseen Bidzina Ivanishvilille, Irakli Kobachidzelle, Shalva Papuashvilille ja Kacha Kaladzelle. Se pahoittelee, että EU ja suurin osa jäsenvaltioista eivät ole toistaiseksi puuttuneet asiaan ”tavalla, jolla olisi konkreettisia seurauksia”. Siinä muistutetaan, että kaksi eurooppalaista poliittista säätiötä, muun muassa Konrad Adenauer -säätiö, joutuivat sulkemaan toimistonsa Tbilisissä syyskuussa 2026. Georgiassa varoitetaan, että vakiintuneiden puolueiden kieltäminen etäännyttää maata EU:sta ja estää kaikenlaisen edistymisen liittymisprosessissa.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 445 puolesta, 37 vastaan ja 97 tyhjää. Se syntyi yhdistämällä viisi ehdotusta, jotka olivat peräisin EPP-, S&D-, Renew-, Greens/EFA- ja ECR-ryhmiltä. Neljä eurooppamyönteisen enemmistön ryhmää äänesti yksimielisesti puolesta: EPP 151 äänellä, S&D 101 äänellä, Renew 69 äänellä ja Greens/EFA 46 äänellä. Kukaan niistä ei äänestänyt vastaan eikä pidättäytynyt äänestämästä. Yhteensä ne antoivat 367 ääntä puolesta, mikä on enemmän kuin kaikkien niiden ääniä, jotka äänestivät vastaan tai pidättyivät äänestämästä. Emme löytäneet erillistä lausuntoa tästä äänestyksestä miltään näistä neljästä ryhmästä, joten niiden kanta käy ilmi tekstin yhteislaatijana olemisesta ja äänestyksestä.

Päätöslauselman yhteislaatijana toiminut ECR-ryhmä äänesti pääosin puolesta: 45 edustajaa puolesta, 2 vastaan ja 23 pidättyi äänestämästä, joista 18 oli italialaisia. PfE ei jättänyt omaa päätöslauselmaehdotusta, ja lähes koko ryhmä pidättyi äänestyksessä: 3 edustajaa äänesti puolesta, 56 pidättyi äänestämästä eikä kukaan äänestänyt vastaan. Koko PfE:n ranskalainen valtuuskunta (Rassemblement National, 26 edustajaa) pidättyi äänestyksestä. Yksitoista unkarilaista PfE-edustajaa ei äänestänyt lainkaan. ESN äänesti pääosin vastaan (1 puolesta, 23 vastaan, 1 pidättyi äänestämästä). Se esitti myös oman päätöslauselmaehdotuksensa, mutta se ei päässyt osaksi yhteistä tekstiä. Äärioikeisto jakautui siis tässä äänestyksessä.

Äärivasemmisto (The Left) äänesti puolesta 27 äänellä, ja 9 sen edustajaa pidättyi äänestämästä.

Päätöslauselma ei ole lainsäädännöllinen, eikä se sinänsä muuta mitään. Parlamentti toimittaa sen neuvostolle, komissiolle, ulkoasiainvaltuutetulle, jäsenvaltioille ja, kuten tekstissä nimenomaisesti mainitaan, ”Georgian itse nimittämille elimille”.