EU:n taloushallintoa koskevien vanhempien asetusten yhdenmukaistaminen vuoden 2024 uudistuksen kanssa

Euroopan parlamentti äänesti kolmesta säädöksestä, jotka muodostavat yhden paketin: niillä on samat esittelijät, Markus Ferber (EPP) ja Carla Tavares (S&D), sekä samat varjoesittelijät. Kaikki kolme säädöstä muuttavat aiempia asetuksia siten, että ne vastaavat EU:n taloushallinnon kehyksen uudistusta, joka tulee voimaan 30.4.2024. Uusia finanssipoliittisia sääntöjä ei oteta käyttöön – kyse on sääntöjen yhdenmukaistamisesta ja yksinkertaistamisesta.

Alustavassa äänestyksessä (450 puolesta, 135 vastaan, 75 pidättyi äänestämästä) parlamentti hyväksyi alustavan sopimuksen neuvoston kanssa kahden euroalueen budjettivalvontaa koskevan asetuksen muuttamisesta – niiden täytäntöönpanosta (asetus nro 1173/2011) ja talousarviosuunnitelmien laatimisesta (asetus nro 473/2013). Säännökset, jotka vuoden 2024 uudistus on tehnyt tarpeettomiksi, kumotaan, ja seuraamukset yhdenmukaistetaan uudistetun vakaus- ja kasvusopimuksen porrastetun järjestelmän kanssa. Vakaus- ja lähentymisohjelmien sijaan teksteissä viitataan keskipitkän aikavälin finanssipoliittisiin ja rakenteellisiin suunnitelmiin. Myös niin sanotut talouskumppanuusohjelmat ja osa arvonlisäverottomasta raportoinnista poistuvat.

Toisessa äänestyksessä (458 puolesta, 138 vastaan, 61 pidättyi äänestämästä) muutetaan asetusta N:o 472/2013, joka koskee tehostettua valvontaa euroalueen jäsenvaltioissa, joilla on vakavia rahoitusvakauden ongelmia tai jotka ovat vaarassa joutua niihin. Tehostettu valvonta käynnistyy jatkossa automaattisesti vain silloin, kun valtio ottaa vastaan apua, johon liittyy uusia poliittisia toimenpiteitä, riippumatta siitä, kuka apua myöntää. Ohjelman päätyttyä valvonta keskittyy takaisinmaksukykyyn ja uudistuksiin, joita kansallinen keskipitkän aikavälin suunnitelma ei kata; valvonnan intensiteetti porrastetaan riskin mukaan.

Kolmas äänestys (462 puolesta, 121 vastaan, 75 pidättyi äänestämästä) koskee välinettä, jonka avulla EU myöntää lainaa euroalueen ulkopuolisille jäsenvaltioille, joilla on maksutaseongelmia (neuvoston asetus nro 332/2002). Parlamentilla ei ole tässä asiassa päätösvaltaa, vaan se antaa vain suostumuksensa. Tähän asti jokainen EU:n markkinoilta ottama laina on ollut sidottu tiettyyn maksusuoritukseen. Jatkossa EU laskee liikkeeseen joukkovelkakirjoja maksuista riippumatta ja säilyttää varat yhteisessä likviditeettirahastossa, jotta se voi maksaa nopeasti markkinatilanteesta riippumatta.

Eurooppamyönteinen enemmistö äänesti kaikissa kolmessa säädöksessä yhtenäisesti: EPP, S&D, Renew ja Greens/EFA kannattivat niitä, vastustavia ääniä ei juurikaan ollut. S&D-ryhmästä kuitenkin 28–30 jäsentä pidättyi äänestämästä jokaisessa äänestyksessä; lopullisessa äänestyksessä puolesta äänesti 95 ja pidättyi 30. EPP:ltä, Renew-ryhmältä tai Greens/EFA-ryhmältä emme ole saaneet vahvistettua lausuntoa tästä äänestyksestä, joten heidän kantansa käy ilmi äänestystuloksesta. Yhteisraportoija Carla Tavares (S&D) totesi 5.10.2026 ryhmänsä verkkosivuilla: ”Progressiiviset osoittavat, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus voi kulkea käsi kädessä terveiden julkisten talouksien kanssa.” Hänen mukaansa S&D-ryhmä korostaa, että luotettava finanssipoliittinen lähestymistapa asettaa sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden keskiöön.

Eurooppamyönteisen enemmistön ulkopuolella olevat ryhmät jakautuivat. ECR tuki kaikkia kolmea säädöstä äänienemmistöllä (puolesta : vastaan 68 : 9, 64 : 13 ja 60 : 14), PfE (7:65, 6:64, 7:65) ja ESN (0:23, 0:24, 0:24) äänestivät joka kerta vastaan. The Left äänesti kahta ensimmäistä säädöstä vastaan (0:24 ja 1:22), kolmannessa suurin osa sen edustajista pidättyi äänestämästä. ECR:n äänet eivät ratkaisseet lopputulosta: kaikki kolme säädöstä olisivat menneet läpi myös ilman niitä.