Euroopan demokratian kilpi: suositukset ulkomaisen sekaantumisen ja disinformaation torjumiseksi

Euroopan demokratian suojakilven (EUDS) erityisvaliokunta perustettiin Euroopan parlamentissa jo joulukuussa 2024 aiempien, ulkomaisesta sekaantumisesta käsitelleiden INGE-valiokuntien seuraajaksi. Puolitoista vuotta kestäneen työn jälkeen valiokunta esitti suosituksia sisältävän loppuraportin, jonka hyväksymisestä parlamentti äänesti täysistunnossa Strasbourgissa. Esittelijänä toimi Tomas Tobé (EPP); tekstin laatimiseen osallistuivat lisäksi varaselostajat S&D-, Renew- ja Greens/EFA-ryhmistä – eli kolmesta muusta demokraattisesta ryhmästä – sekä ECR-, PfE-, ESN- ja The Left -ryhmistä, joten kyseessä oli raportti, joka kattoi koko poliittisen kirjon.

Suositusten ytimessä on ehdotus perustaa EU:n demokraattisen kestävyyden keskus – riippumaton osaamiskeskus, joka torjuu ulkomaista informaatiovaikuttamista ja disinformaatiota ja jolla on selkeä toimeksianto, budjetti ja jäsenvaltioiden pakollinen osallistuminen. Mietinnössä nimetään Venäjä Euroopan demokratian suurimmaksi ulkoiseksi uhkaksi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien hybridi-iskujen vuoksi (kyberhyökkäykset, sabotaasi, tuhopoltot, vakoilu, signaalin häirintä), ja muina toimijoina mainitaan Valko-Venäjä, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean. Siinä vaaditaan pakotteiden laajentamista niihin, jotka mahdollistavat disinformaatiota tai auttavat kiertämään nykyisiä pakotteita, ja tuomitaan Venäjän poliittisesti motivoidut ”mustat listat”, joihin on merkitty EU:n edustajia, toimittajia ja Euroopan parlamentin jäseniä.

Digitaalialalla suosituksissa ei vaadita uutta lainsäädäntöä, vaan DSA-asetuksen ja tekoälyasetuksen johdonmukaista täytäntöönpanoa – alustojen tulisi kantaa vastuu vaaleihin vaikuttavien botien torjumisesta. Vaaliturvallisuuden osalta ehdotuksissa esitetään vaali-infrastruktuurin luokittelemista kriittiseksi infrastruktuuriksi, ”tunne lahjoittajasi” -periaatteen käyttöönottoa kryptovaluutalla tehtävien poliittisten lahjoitusten yhteydessä, toimenpiteitä deepfake-videoita ja petollisia mainoksia vastaan sekä ehdokaslistojen suojelua. Siinä korostetaan myös medialukutaidon vahvistamista, riippumattoman kansalaisyhteiskunnan tukemista, tutkivan journalismin rahoittamista sekä ”Euroopan valmiuspäivän” käyttöönottoa 24. helmikuuta – Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen vuosipäivänä.

Täysistunto hyväksyi suosituksen äänin 420 puolesta, 220 vastaan ja 26 pidättyi äänestämästä. Neljän demokraattisen ryhmän välillä vallitsi lähes täydellinen yksimielisyys – EPP, S&D ja Renew äänestivät yksimielisesti puolesta, Greens/EFA lähes yksimielisesti. Sen sijaan ECR, PfE ja ESN vastustivat ehdotusta koordinoidusti – kaikki kolme äärioikeistolaista ryhmää äänestivät vastaan ylivoimaisella enemmistöllä, mikä noudattaa kaavaa, jossa demokraattista konsensusta seuraa äärioikeiston tiukka vastarinta.

Äänestykseen osallistumisaste oli korkea, yli 92 prosenttia täytetyistä paikoista – mikä vastaa tiistain lopullisten äänestysten tavanomaista tasoa. Osallistuneista ryhmistä korkein osallistumisaste oli äärioikeistolaisella ESN:llä (yli 96 prosenttia), kun taas alhaisin osallistumisaste oli PfE:llä (vajaa 87 prosenttia) – molemmat kuitenkin äänestivät vastaan koordinoidusti ja yhtä yhtenäisesti. Pelkästään lukujen perusteella ei voida päätellä tämän eron syytä.