Kansallisten elvytyssuunnitelmien voimassaolon jatkaminen vuoden 2026 jälkeen ja niiden maksamisen valvonnan tehostaminen EU:n toimesta.

Parlamentti varoittaa, että joissakin elvytyssuunnitelmissa on ollut kyse pikemminkin nopeasta rahasta kuin harkituista uudistuksista. Se huomauttaa myös, että suuryritykset ovat usein hyötyneet tuesta, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset ovat jääneet ulkopuolelle.

Mietinnössä kehotetaankin komissiota valvomaan tavoitteita tiukemmin, edistämään varojen tehokasta käyttöä ja estämään väärinkäytökset. Euroopan parlamentin jäsenet haluavat, että investoinneilla vahvistetaan paremmin energiaomavaraisuutta, digitaalista infrastruktuuria, puolustusta ja terveydenhuoltojärjestelmiä - aloja, jotka ovat keskeisiä EU:n tulevan vakauden kannalta.

Euroopan parlamentin jäsenet painottavat erityisesti sen varmistamista, että EU:n rahoilla tuetut uudistukset liittyvät oikeusvaltioperiaatteeseen ja vihreään muutokseen.

Elvytys- ja sopeutumisväline on EU:n hätäapuväline, joka hyväksyttiin vuonna 2020 vastauksena pandemiaan. Tämän välineen avulla komissio hankkii varoja ottamalla lainaa pääomamarkkinoilta (laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjoja EU:n puolesta). Nämä varat annetaan sitten jäsenvaltioiden käyttöön kunnianhimoisten uudistusten ja investointien toteuttamiseksi.

Suurin osa varoista on jo jaettu, mutta Euroopan parlamentin jäsenet haluavat, että unioni hyödyntää ne mahdollisimman hyvin pitkän aikavälin omavaraisuutensa varmistamiseksi.

Vaikka mietintö ei ole oikeudellisesti sitova, se on tärkeä kannustin Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille valmistella uusia investointistrategioita.